Kehitetään: Palvelua englanniksi – tulevaisuuden uhkakuva vai nykypäivää?

Elinkeinoelämän keskusliiton (2024) mukaan Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, sillä työikäisten määrän Suomessa odotetaan laskevan 130 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Helpottaakseen matkailualan rekrytointiongelmia sekä työmarkkinoiden osaamisvajetta, Suomen on aktiivisesti edistettävä työperäistä maahanmuuttoa. Jotta ulkomailta saapuva tarpeellinen työvoima saadaan työllistettyä ja integroitumaan Suomalaiseen yhteiskuntaan, tarvitaan työyhteisöissämme sekä kansassamme ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä ilman näitä ominaisuuksia esimerkiksi palvelualat voivat olla pulassa muutaman vuoden kuluttua.

Tällä hetkellä moni työpaikka vaatii yhä hakijoiltaan suomenkielentaitoa. Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alat ovat aloja, joilla työntekijän työkieli on myös asiakkaan palvelukieli, joten miten alojen asiakkaat suhtautuvat englanninkieliseen palveluun Suomessa?

Voidaanko palvella vain englannin kielellä?

Tekemässämme tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien mielipiteitä Suomessa sijaitsevien matkailu-, majoitus- ja ravintolapalveluiden kansainvälistymisestä, eli mitä mieltä kuluttajat ovat saadessaan palvelua englanniksi kotimaassa sijaitsevissa yrityksissä.

Tutkimus suoritettiin kyselynä aikavälillä 27.6.–29.7.2024. Kyselyyn noin 130:sta vastanneista enemmistö oli naisia, ja suurin osa vastaajista kuului joko sukupolvi X:ään (synt. aikavälillä 1965–1980), suuriin ikäluokkiin (synt. aikavälillä 1946–1964), tai milleniaaleihin (synt. aikavälillä 1981–1996). Suurin osa vastaajista (76,8 %) ilmoitti asuinpaikakseen Satakunnan, joten tutkimuksen tuloksien voidaan olettaa heijastavan parhaiten Satakunnassa asuvien mielipiteitä. Vastaajat kertoivat korkeimmiksi koulutuksikseen useimmiten alemman korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon, ammattitutkinnon tai ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon. Vastaajista 94,4 % puhui suomea äidinkielenään. Ristivertailussa pystyttiin toteamaan, että mitä nuorempi sukupolvi, sitä parempi englanninkielentaito.

Tutkimustulostemme mukaan yleinen enemmistö vastaajista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti englanninkieliseen palveluun sekä kansainvälisiin työntekijöihin suomalaisissa matkailualan yrityksissä. Ristivertailussa kävi kuitenkin ilmi, että mitä nuorempi sukupolvi, sitä positiivisempi suhtautuminen on englantiin palvelukielenä ja kansainvälisiin työntekijöihin. Samanlainen trendi havaittiin myös verrattaessa vastaajien arvioita omasta englanninkielentaidostaan: mitä parempi vastaajan englanninkielentaito, sitä vähemmän heille oli väliä niin palvelukielellä kuin asiakaspalvelijan syntyperällä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastaajien koulutuksen taso vaikutti heidän suhtautumiseensa. Positiiviset asenteet kansainvälisiä työntekijöitä kohtaan nousivat hivenen koulutuksen tason noustessa, ja mitä korkeampi koulutus vastaajalla oli, sitä vähemmän hänelle oli väliä sillä, tapahtuiko palvelu suomeksi vai englanniksi. Poikkeavaa tuloksissa oli kuitenkin se, että alimman koulutustason omaavat vastaajat, eli he, joilla oli taustalla peruskoulu tai jotka ovat peruskoulussa, suhtautuivat myös myönteisesti niin kansainvälisiin työntekijöihin kuin englantiin palvelukielenä. Tämä ilmiö selittyy kuitenkin vastaajien iällä, sillä noin 70 % vastaajista, joilla oli korkeimpana koulutuksena peruskoulu, tai jotka olivat vielä peruskoulussa, kuuluivat kolmeen nuorimpaan sukupolveen.

Panostetaan palvelun laatuun kielestä huolimatta

Kyselymme avoimia vastauksia tarkastellessa esiin nousi myös yleinen positiivisuus kansainvälisiä työntekijöitä kohtaan tukien määrällisen tutkimuksen tuloksia. Toisaalta avoimissa vastauksissa korostui, että vaikka englanninkielistä palvelua ei sinällään koettaisi negatiiviseksi, moni painotti suomenkielisen palvelun mahdollisuuden tärkeyttä. Osa vastaajista ilmaisi, että vaikka heille englanninkielinen palvelu ei ole ongelma, kunhan palvelun laatu on hyvää, kantaväestöstämme löytyy eritoten vanhempaa ikäpolvea, joille englannin kieli voi olla haaste.

Koska Suomi tarvitsee kiperästi työperäistä maahanmuuttoa, osa vastaajista ehdotti avoimissa vastauksissaan myös ratkaisuja tämänhetkisiin kielimuureihin. Ammentaen näistä vastauksista, yksi ratkaisu olisi, että jokainen palveluntarjoaja yrittäisi aina pitää työvuorossa edes yhden hyvin suomea osaavan työntekijän. Näin esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaalla on ruokarajoitteita, joista ei terveydellisistä syistä voi poiketa, asiointi pysyy turvallisena. Suomen kieltä osaavan työntekijän läsnäolo takaa myös sen, että vain suomea puhuvat asiakkaat saavat sujuvamman asiakaskokemuksen. Mikäli palveluntarjoajalla ei ole mahdollisuutta tarjota palvelua kuin englanniksi, pitäisi tämän näkyä selkeästi mm. markkinoinnissa.

Asenteet muuttuvat, mutta työtä tarvitaan yhä

Positiivinen suhtautuminen kansainvälistä työvoimaa ja englanninkielistä palvelua kohtaan vaikuttaa olevan nousussa, mutta jos haluamme varmistaa niin palvelu- kuin muidenkin alojen sujuvuuden Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, työtä on jatkettava. Asennemuutosten positiivisen kehityksen on jatkuttava, ja työmarkkinoidemme on alettava pohtimaan konkreettisia ratkaisuja siihen, miten englanninkielisen työvoiman palkkaamista sujuvoitetaan. Paikallisen kielen oppiminen ja työkulttuuriimme integroituminen tapahtuu kuitenkin parhaiten siellä, missä tapahtuu - töissä.

Tiesitkö tämän? 

• Käynnissä olevan, nuorten työllisyyttä edistävän, kansainvälisen Tour4Youth-hankkeen ohjelmaan osallistuvat voivat valita harjoittelupaikkansa melkein kuudenkymmenen organisaation listasta tai vaihtoehtoisesti ehdottaa itse sopivaa harjoittelupaikkaa.
• Tour4Youth-verkkokurssin voi suorittaa kuka vain, joka on kiinnostunut kehittämään uraosaamistaan.
• Edistääkseen työllistymistä, Tour4Youth-hanke järjestää myös matkailu-, majoitus- ja ravintola-aloille kohdennetun RekryBoost-tapahtuman 4.2.2025 Porissa.

Lisää aiheesta: