Kehitetään: Pyörämatkailun suuntaviivoja Satakuntaan

Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimassa maakunnallisessa 100Bike – Pyörämatkailun kehittäminen Satakunnassa -hankkeessa (2022-2024) on selvitetty suuntaviivoja pyörämatkailun kehittämiselle Satakunnassa lähitulevaisuudessa. Tätä työtä tehtiin asiantuntijoiden kanssa sekä kuntia ja muita sidosryhmiä kuunnellen. Näiden keskustelujen perusteella loppuvuodesta 2024 koottiin dokumentti, joka esittelee satakuntalaisen pyörämatkailun nykytilaa sekä ne toiveet ja tavoitteet, jotka sen kehitykselle on asetettu. Lisäksi dokumentissa ehdotetaan muutamia konkreettisia toimenpiteitä.

Julkaisu antaa yleiskuvan jatkuvasti liikkeessä olevasta kentästä. Moniin kysymyksiin ja haasteisiin ei ole olemassa vain yhtä, universaalia, tapaa vaan tavoite on prosessia tärkeämpi. Yhteinen tahtotila Satakunnassa on kehittää pyörämatkailusta yksi peruspilari matkailullisen vetovoiman vahvistamiseksi ja varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. On tärkeää sisäistää pyöräreittien jako matkailullista potentiaalia sisältäviin reitteihin sekä niihin reitteihin, joilla on suurin merkitys virkistyskäytössä: paikallisväestön liikuttamisessa ja osana hyvinvointitarjontaa.

Satakunnan pyöräreitistö

Kauempaa tulevat pyörämatkailijat etsivät ennen kaikkea reittejä. Tällä hetkellä Satakunnassa on virallista reittitarjontaa etenkin retkipyöräilyssä sekä jonkin verran maastopyöräilyssä. Osa retkipyöräilyreiteistä soveltuu myös gravel-pyöräilyyn. Retkipyöräilyreiteistä valtakunnallisen tason, useita kuntia yhdistäviä, reittejä ovat etenkin Itämeren kiertävä Eurovelo10, joka seurailee rannikkoa, sekä Kokemäenjokea Sastamalan Vammalasta rannikolle Yyteriin myötäilevä Jokireitti. Janareitit ovat ajettavissa molempiin suuntiin elämyksen kärsimättä. Lisäksi houkuttelevia, paikallisempia kokonaisuuksia on esimerkiksi Selkämeren Elämysreitti. Myös Lauhavuori-Hämeenkangas Geopark on kokonaisuutena vetovoimainen pyörämatkailukohde ja Rauman ympäristö tarjoaa upeat puitteet, sekä paikallisen reitistön, retkipyöräilyyn. Myös Tour De Pyhäjärvi on vakiinnuttanut paikkansa. Pyöräilyreitistönsä ja sen kehittämisen kanssa toimivat aktiivisesti myös esimerkiksi Merikarvia ja Huittinen. Lisäksi on orgaanisesti harrastajien keskuudessa syntyneet reitit, joiden markkinointi ja hyödyntäminen kaupallisesti on haastavampaa. Esimerkiksi Sini Kiljalan lopputyönsä yhteydessä suorittaman kyselyyn (2022) vastanneista pyörämatkailijoista Satakunnassa 76% ei ollut käyttänyt valmiita reittejä pyörämatkaillessaan. Osalla näistä reiteistä on potentiaalia kehittyä myös aitoa matkailullista potentiaalia omaaviksi reiteiksi, mutta suuri osa tästä tarjonnasta soveltuu parhaiten paikalliseen virkistyskäyttöön.

Eurovelon merkitys Satakunnalle on suuri sillä yhdistää mainiosti Satakunnan rannikon paikalliset reittikokonaisuudet: etelästä alkaen Rauman reitistökokonaisuus, Jokireitti, Selkämeren Elämysreitti sekä Merikarvian reitistökokonaisuus. Näitä reitistöjä pitkin pääsee puolestaan kiitettävästi sisämaan vetovoimaisille reitistöille, kuten Geoparkin ja Kankaanpään reitistöille tai Järvien reiteille Pirkanmaan puolella. Reittien välille on myös luotu hyvä määrä yhdysreittejä. Satakunnan reitit ovat siis pääsääntöisesti kytkeytyneet mainiosti toisiinsa ja mahdollistavat vaivattoman siirtymän eri reittikokonaisuuksien välillä.

Uudet pyörämatkailureitit

Pyörämatkailureittien suunnittelussa, ylläpidossa ja osin myös viestinnässä on tehtävää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Pyöräilyn edellytyksistä huolehtiminen ja niiden edistäminen on tärkeää. Mukaan päätöksentekoon ja tiedonkiertoon julkisella sektorilla on otettava erityisesti tekninen osasto ja liikennepuoli, hyvinvointi- ja liikuntasektori sekä matkailullisten reittien ollessa kyseessä elinkeino- ja matkailusektori. Toimivissa pyöräreittiekosysteemeissä vahva rooli on myös yrityksillä sekä mahdollisesti erilaisilla järjestöillä ja yhdistyksillä, jotka niin ikään tuottavat palveluita ja tapahtumia erityisesti maaseudunomaisilla alueilla. Luonnollisesti toimivat pyöräilyreitit hyödyttävät kuitenkin suoranaisten matkailijoiden ohella huomattavan paljon kuntalaisia sekä alueen vapaa-ajanasukkaita.

Uusia pyöräilyeitistöjä luotaessa on hedelmällistä erottaa virkistyskäyttö ja matkailullinen käyttö. Vaikka näillä kohderyhmillä on suurin osin yhteneväiset tarpeet, on näissä myös merkittäviä eroja. Keskeisiä eroja ovat reitinvarrelle kaivattavien palveluiden ja kohteiden määrä sekä viestinnän sisältö. Paikallista liikkujaa innostavat reitit eivät välttämättä palvele matkailijaa mikäli reitin varrelta ei löydy palveluita. Matkailullinen reitti ei ole viiva kartalla, vaan kaikki sen sisältämät palvelut ja kohteet sekä tarinat ja brändi. Tämä ero on myös reittejä luotaessa ja hallinnoitaessa pidettävä Satakunnassa mielessä. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaisia toimenpiteitä reitti vaatii päästäkseen täyteen potentiaaliinsa ja pysyäkseen elinvoimaisena. Myös viestinnällisesti ero on huomioitava eikä matkailullisten ”tähtireittien” valovoimaa tule laimentaa sellaisilla paikallisreiteillä, joihin ei liity erityistä vetovoimaa tai matkailullista aspektia. Jokaisella alueella onkin oltava selkeä ja realistinen näkemys siitä, mitkä reitit ovat matkailumielessä vetovoimaisimpia.

Etenkin uusien retkipyöräilyreittien on tärkeää yhtyä muihin, jo olemassa oleviin tai suunniteltuihin, pyöräreitteihin. Etenkin kauempaa saapuva pyörämatkailija hakee usein paikallisia tai alueellisia reitistöjä, joissa löytyy ajettavaa useammaksi päiväksi. On myös tärkeää yhdistää Satakunnan maakunnallinen pyöräreittiverkosto osaksi laajempaa, valtakunnallista, reittiverkostoa. On pidettävä huoli, että yhteydet ympäröiviin maakuntiin ja niiden tarjoamiin reittikokonaisuuksiin toimivat. Tämä yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä pyöräilijä ei huomaa maakuntarajoja ja liikenne pyöräreitillä käy molempiin suuntiin.

Retkipyöräilyn osalta Satakunnassa on selkein tarve uusille paikallisreiteille, jotka tuovat lisäarvoa maakuntaa halkoville laajemmille reiteille. Jokaiselle matkailullisesti arvokkaalle kohteelle tai palvelulle ei ole tarkoituksenmukaista vetää valmista pyörämatkailureittiä aivan viereen, vaan on pidettävä mielessä, että pyörämatkailija suorittaa myös itse aktiivisesti valintaa ja kykenee halutessaan helposti poikkeamaan suunnitellulta reitiltä, mikäli näkee sen houkuttelevaksi. Pyörämatkailuun yhdistyy myös usein matkailijalla tietynlainen seikkailullisuus, jolloin mahdollisuus itse valittuihin pistoihin eri kohteisiin voi olla keskeinen tekijä reitin elämyksellisyydessä. Palvelusäde, eli matka, jonka pyöräilijä on valmis poikkeamaan suunnittelemaltaan reitiltä, vaihtelee suuresti kohteen tyypin ja vetovoiman mukaan. Luonnollisesti vaikkapa halutunkaltaisen majoituksen vuoksi ollaan valmiita ajamaan enemmän ylimääräisiä kilometrejä kuin tietyn kahvilan vuoksi. Toki nämä arvotukset ovat aina henkilökohtaisia ja voivat vaihdella pyöräilijöiden kesken suurestikin. Paikallisreitit tuovat matkailijoille viipymää ja toisaalta ovat erityisen vetovoimaisia paikallisväestön ja vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa, sillä yli 90% pyörämatkailijoista on kertonut tekevänsä päiväretkiä myös lähiympäristössään.

Reittien lukumäärä ei ole itsessään houkuttelevaa, vaan matkailija hakee selkeitä kokonaisuuksia. On tärkeää harkita tarkkaan, kaipaako alue uutta reittiä vai olisiko tehokkain tapa edistää alueen pyörämatkailua olemassa olevan reitin tai reitistön kehittäminen tai aiempaa tehokkaampi viestiminen. Erilaiset kuluttajatrendit on pidettävä keskiössä etenkin matkailullisia pyöräreittejä kehitettäessä.

Pyörämatkailulle on Satakunnassa huikeat puitteet. Maakunnasta löytyy monipuolisesti nähtävää ja koettavaa myös pyörän selästä. Tässä lyhyessä artikkelissa on kyetty vain raapaisemaan pintaa niistä kaikista mahdollisuuksista, joita perinteinen ja toisaalta moderni liikkumisen ja matkailun muoto meille tuo. Pelkät olosuhteet ja edellytykset eivät kuitenkaan konkretisoidu matkailutuloksi ja ekologiseksi kestävyydeksi elinkeinolle ilman pitkäjänteistä työtä – sitoutumista ja resursseja. Nyt on hyvä aika tehdä rohkeita ratkaisuja. Ensimmäiset askeleet Satakunnassa pyörämatkailun saralla ovat olleet pitkiä ja tästä on hienoa jatkaa matkaa kohti pyörämatkailullisesti kilpailukykyistä Satakuntaa.

Satakunnan pyörämatkailun tulevaisuuden suuntaviivoja -julkaisu on toteutettu osana 100Bike – Pyörämatkailun kehittäminen Satakunnassa -hankkeetta (2022-2024).

 Tiesitkö tämän?

• 90% pyörämatkailijoista lähimatkailee
• Pyörämatkailukeskus pyörittää Bikeland.fi -sivustoa, jolta löytyvät näppärästi kotimaiset pyörämatkailureitit ja pyöräily-ystävälliset palvelut.
• Google Maps on edelleen tärkein pyörämatkailijan tietopankki