Satakunnan matkailuparlamentissa nousi esille kolme pääteemaa
SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen järjestämä Satakunnan Matkailuparlamentti pidettiin tänä vuonna Länsi-Suomen opistossa Huittisissa. Parlamentti kokosi yhteen satakuntalaisia matkailualan yrittäjiä ja kehittäjiä. Parlamentissa päästiin kuulemaan niin erilaisia yritystarinoita kuin työnantajabrändäyksestä, kiertotalouden toimista ja matkailualasta numeroina. Kaikissa puheenvuoroissa nivoutuivat kuitenkin vahvasti yhteen kolme pääteemaa: kestävä kehitys, tiedolla johtaminen ja työnantajamielikuva. Nämä aiheet nostattivat myös kysymyksiä ja keskustelua yleisön puolella.
Myspeaker Susanna Rantanen puhui työllistämisen kehittämisestä matkailualalla. Esille nousi erityisesti työnantajamielikuvan ja tunnettuuden tärkeys rekrytointiprosessissa.
– Työantajakuvan ja tunnettuuden rakentaminen pitää tehdä ennen rekrytointiprosessia. Työnantajamielikuvan rakentamisen tulisi olla päivittäinen rutiini. Mielikuvan rakentamisessa isossa roolissa on ulospäin annettu informaatio yrityksestä. Tässä hyvä kanava on esimerkiksi sosiaalinen media, Rantanen kertoi.
– Kaiken taustalla ovat kokemukset. Kokemukset vesittävät kaiken, jos ne ovat negatiivisia. Työnantajamielikuvan kehittäminen kannattaa rakentaa selkeiden kokemusten varaan. Kokemusten lähteitä ovat työntekijäkokemukset, yleiset kokemukset, vuokrahenkilöstön, freelancerien ja alihankkijoiden kokemukset sekä hakijakokemukset, Rantanen jatkoi.
Työnantajamielikuvaa ja rekrytointia kokosivat yhteen myös TE-toimistosta Mari Ahvenjärvi ja Laura Peltomaa. He esittelivät muun muassa TE-toimiston viikoittaisia TE-livelähetyksiä.
– Te-livessä työnantaja pääsee kertomaan yrityksensä työpaikoista. Olemme myös käyneet yrityksissä kuvaamassa inserttejä ajatuksella ”työkaverin ääni”. Näin saamme luotua juuri työnantajamielikuvaa ja yritys saa myös näkyvyyttä, Ahvenjärvi esitteli.
Tilastot pöytään!
”Mitä sitten?” oli toistuva kysymys Salmi Platform Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkasen puheenvuorossa. Aiheena oli matkailijadata tiedolla johtamisen tukena. Mitkä ovat syyt matkailun tilastojen takana? Mitä sitten, jos luku on tämä? Markkanen avasi datan sisältöä. Dataa pitää pystyä pilkkomaan ja tarkentamaan eri kohderyhmiin. Hyvin suodatettu data antaa yksityiskohtaista tietoa matkailijoista.
Visit Finland Akatemian valmentaja Anne Kalliomäki oli samoilla linjoilla. Kehitä tarinalla, mittaa tulosta ja uudista tiedon pohjalta, oli yksi hänen neuvonsa. Tieto muuttuu ja elää päivittäin. Missä Tarinasi menee? Kalliomäen pohjustuksen jälkeen koko parlamentin yleisö pääsi pohtimaan oman yrityksensä tarinallistamista tukikysymysten avulla.
– Tarinallistamisessa on erilaisia tarinanäyttämöitä, tarinapolkuja eli tuotteita sekä tarinallistavaa markkinointiviestintää. Ydintarina pysyy kuitenkin aina samana, Kalliomäki sanoi.
Säästä ja uudelleen käytä
Vähähiilinen matkailu koostuu vähähiilisistä yrityksistä ja vähähiilistä palveluista, veisteli Visit Tampereen kestävän matkailun projektipäällikkö Matti Pollari. Tampereella on kova tavoite olla hiilineutraali matkailukohde vuonna 2030.
Saimme kuulla myös kaksi hienoa yritystarinaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta. Kuutamokeikat yrittäjä ja Hiljaisen Kansan Niittykahvilan omistaja Ritva Huttunen kertoi omalla yleisöä kutkuttavalla tyylillään yrityksensä tarinaa sekä Niittykahvilan STF-polusta.
– Laitoin sitä nokipannukahvia siinä turnuuttamaan, siitä tää hullutus lähti sitten, Huttunen aloitti yritystarinansa.
Hiljaisen Kansan Niittykahvilan toiminta perustuu niittyperinteeseen. Vastuullisen ja kestävän kehityksen polku onkin kulkenut koko ajan yrityksen matkassa. Niittykahvila pääsikin mukaan STF-polun pilottihankkeeseen ja sille myönnettiin 2020 edelläkävijäyrityksenä ensimmäisenä Kainuussa STF merkki.
Huttusen mukaan erilaiset sertifikaatit ja kehittämishankkeet pakottavat mittaamaan, tekemään mittarit ja asettamaan tavoitteita omalle toiminnalle. Samalla hän kuitenkin peräänkuuluttaa myös vastuuta erilaisten sertifikaattien ja merkkien myöntämisessä ja hankkimisessa.
– Jokainen hanke ja projekti vaatii työtunteja joko yrittäjältä itseltään tai muulta yritykselle hankitulta työvoimalta. Erilaisten merkkien ja sertifikaattien hankkimiseen pitää varata siis myös oma taloudellinen panostus. Siihen ei välttämättä ole aina varaa ja siksi pitää myös miettiä mihin lähtee mukaan ja mitä edistää, Huttunen sanoi.
Ravintola Nollan perustajajäsen Albert Sunyer oli omassa puheenvuorossaan samoilla linjoilla Huttusen kanssa. Idea Ravintola Nollaan syntyi halusta kehittää ravintola-alaa ympäristöystävällisemmäksi. Ravintola Nollaan ei tule yhtään yksittäispakattua tuotetta, kaikki keittiöön tulevat raaka-aineet tulevat lähituotantona ja hankitut raaka-aineet myös käytetään kokonaisuudessaan.
– Pyrkimys ei ole ainoastaan vähentää jätettä, vaan aktiivisesti ennaltaehkäistä sen syntymistä, Sunyer totesi.
Yhtenä tärkeänä kulmana Nollan toiminnassa on, että huolimatta kestävän kehityksen periaatteista, joiden mukaan heilläkin ravintolan sisustus ja esimerkiksi henkilökunnan työvaatteet ovat kierrätettyjä materiaaleja ja tuotteita, Ravintola Nolla pyrkii näyttämään aivan tavalliselta ravintolalta. Sunyer puhui myös henkilökunnan hyvinvoinnista ja siitä kuinka tärkeää on, että tiimi tietää, mitkä yhteiset tavoitteet ja käytännöt ovat.
Molemmissa yritystarinoissa näkyi erityisesti sinnikkyys ja periksiantamattomuus. Kestävän kehityksen ja kierotalouden polulla ei ole oikoreittejä ja pienetkin yksityiskohdat merkitsevät. Yhteistyö ja lähituottajien palveluiden käyttö on elinehto. Raaka-aineista käytetään kaikki osat, toisen roska on toisen aarre ja omaa päätä saa käyttää! Kestävä kehitys on yhteistyötä. Myös henkilökunnan tulee olla perusteellisesti perehdytetty aiheeseen. Näin myös yritystarinoissa nivoutuivat yhteen tiedolla johtaminen, työnantajamielikuva ja kestävä kehitys.
