(Työ)hyvinvointi – meidän jokaisen vastuulla

Fyysisen turvallisuuden ja ergonomian tarkastelu alkaa olla arkipäiväistä jokaisella työpaikalla, mutta työhyvinvointi koostuu hyvin paljon myös monesta muusta. Työhyvinvointia lisäävät esimerkiksi hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Vaikka työpaikan rakenteet luovat perustaa työhyvinvoinnille, sitä ei kuitenkaan voida hallita vain ulkoapäin, vaan se lähtee jokaisesta itsestä.

Muutos työelämässä on pysyvää

Hybridi- ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen, ja ne tuovat tullessaan uusia haasteita myös työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Työn johtaminen ja osaamisen kehittäminen ovat saaneet uusia muotoja, joiden osalta myös esihenkilöt ovat uuden edessä. Johtamisen tavat on muutettava vastaamaan aivan uuden tyyppisiin haasteisiin ja työyhteisöjen rakenteita uskallettava tarkastella riittävän uudenlaisin silmin.

Uuden oppiminen on arkipäivää riippumatta siitä, mitä työtä tekee. Myös se haastaa työhyvinvointia. Opitut kokonaisuudet ovat yhä laajempia, ja niiden hyödyntämiseen on yhä vähemmän aikaa. Jatkuva, pakotettu oppimisen tarve onkin yhä useammalle myös kuormitustekijä. Myös ammatillinen itsetunto joutuu koetelluksi jatkuvan keskeneräisyyden vuoksi. Onkin tärkeää palastella opittavat asiat sekä suunnitella ja ennakoida uuden oppimista mahdollisuuksien mukaan. Oppiminen vaatii asioiden toistoja, jotta voi varmistaa riittävän rutinoitumisen ja harjaantumisen tason. Oppiminenkin on mukavampaa yhdessä, joten vertaistukea kannattaa hyödyntää. Ja parasta on, kun saa jakaa onnistumiset muiden kanssa.

Palautuminen, itsetuntemus ja asenne työhyvinvoinnin tukena

Työhyvinvoinnin näkökulmasta yksi tärkeimmistä asioista on palautuminen. Työstä palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn rasituksista. Riittävä palautuminen ehkäisee työstressin kasautumista, terveysongelmia ja suojaa myös työuupumukselta. Hyvä palautuminen ei ole pelkkää lepoa, vaan siihen kuuluu myös mukava ja kiva tekeminen. Kaikki vapaa-aika ei saisikaan mennä vain työstä toipumiseen. Palautumista tapahtuu vapaa-ajan lisäksi myös työpäivän aikana esimerkiksi tauoilla. Myös lyhyet mikrotauot työpäivän aikana nollaavat ajatuksia ja nostavat vireystasoa.

Ulkopuolelta tulevien työn raamien lisäksi oman ja muiden hyvinvoinnin tärkeänä osana on jokaisen oma itsetuntemus: Tunnistaako itsensä, tunteensa ja tarpeensa? Uskaltaako olla oma itsensä? Ei ole mitenkään itsestäänselvyys olla tietoinen itsestään ja tuntea itsensä. Työn murros voi aiheuttaa painetta olla kuten joku muu, osata samoja asioita tai käyttäytyä kuten luulee muiden toivovan. Niin työajan kuin vapaa-ajan merkittävä hyvinvoinnin mahdollistaja on voida olla oma itsensä.

Itsetuntemuksen rinnalla myös omalla asenteella on merkittävä vaikutus siihen, miltä asiat tuntuvat. Jos lähtee hyvien ja myönteisten asioiden näkemisestä, on todennäköisesti helpompaa kohdata myös elämässä eteen tulevat haasteet. Jokainen voi tietoisesti valita, keskittyykö mieluummin pieniinkin kultahippuihin vai toisinaan niiden ympärille kasautuneeseen jätevuoreen. Itsetuntemusta sekä tietoista myönteistä ajattelua on mahdollista harjoitella. Sen voi aloittaa esimerkiksi pysähtymällä filosofi Esa Saarisen kysymykseen: Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

Tukea työhyvinvoinnille Matkailun kehittämiskeskuksen hankkeista

Matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala on kärsinyt äärimmäisen paljon koronapandemiasta. Rajoitustoimet osuivat toimialaan hyvin vahvasti ja alan epävarmuuden myötä työvoiman saatavuudessa on huomattavia haasteita. Yritykset, yrittäjät sekä entisestään venyvät työntekijät ovat väistämättä työhyvinvoinnin ja jaksamisen haasteiden edessä.

RestarT-hankkeessa vahvistetaan matkailualan mikro- ja pienten yrittäjien hyvinvointia ryhmämuotoisen työnohjauksen keinoin. Yrittäjän tunne oman työnsä hallinnasta, itseluottamus ja työtyytyväisyys kasvavat, hän vetää itselleen paremmin rajansa sekä stressi vähenee. Ohjauksen avulla voidaan siten tukea yrittäjän jaksamista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

#Matkaan-hankkeen tavoitteena on matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan nuorten työllistymisen edistäminen. Hankkeessa nuorille toteutettavan valmennuksen avulla halutaan tukea työllistymisen lisäksi myös tulevaisuuden työntekijöiden oman ammatti-identiteetin kasvamista sekä itselleen sopivien, kestävien urapolkuvalintojen tekemistä.