Satakunnan digitaalinen kehitys matkailun näkökulmasta

Digitalisaatio ei ole enää matkailualalle pelkkä lisämauste, vaan se on liiketoiminnan elinehto. Tutkimuksessa tehdyn kartoituksen mukaan alueen matkailuyritykset sijoittuvat digikypsyydessä keskitasolle. Tämä tarkoittaa, että perustyökalut, kuten verkkosivut, sosiaalinen media ja kassajärjestelmät, ovat laajasti käytössä, mutta strateginen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämiseksi kuten datan analysointi ja järjestelmien integraatiot, ovat monessa yrityksessä vielä varsin harvinaisia.

Opinnäytetyö toteutettiin Matkailun kehittämiskeskuksen ÄLYÄ matkassa – hankkeen toimeksiantona. Kartoitusta varten haastateltiin kuutta satakuntalaista matkailualan mikro- ja pk-yritystä. Tulokset avaavat konkreettisen näkymän siihen, missä ollaan hyviä, missä on selkeitä osaamisen aukkoja ja miten digitaalista kilpailukykyä voisi kehittää.

Digitaalisuus osana arkea

Yrityksissä digityökalut koetaan välttämättömiksi: varausjärjestelmät, sähköiset kassajärjestelmät, verkkosivut ja somekanavat helpottavat arkea ja parantavat tavoitettavuutta. Asiakkaat ovat siirtyneet yhä enemmän digikanaviin, ja etenkin lahjakortti- ja lippukauppa verkossa on monelle yritykselle merkittävä tulonlähde. Silti yhdelläkään yrityksellä ei ollut strategiaan kirjattua digistrategiaa tai digitiekarttaa. Digitaalinen kehitys on usein reaktiivista; uusia ratkaisuja otetaan käyttöön vasta sitten, kun tarve on riittävän suuri. Kokonaiskuva puuttuu.

Useimmissa yrityksissä eri ohjelmistot eivät keskustele keskenään. Tämä aiheuttaa turhaa manuaalityötä ja vie aikaa, joka voitaisiin käyttää läsnäoloon ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Tarve ”yhdelle alustalle, joka hoitaa kaiken” nousi toistuvasti esiin.

Digiosaaminen perustuu usein käytännön oppimiseen. Ne, jotka työskentelevät järjestelmien parissa päivittäin, hallitsevat ne hyvin, koska vain harjoitus tekee mestarin tai tässä

tapauksessa pääkäyttäjän. Valitettavan usein järjestelmien hallinta on vain yhden henkilön varassa, mikä tekee toiminnasta haavoittuvaa.

Yrityksessä kertyy valtava määrä dataa kassajärjestelmistä, verkkosivuilta ja somesta, mutta sen hyödyntäminen päätöksenteossa on tutkimuksen mukaan satunnaista. Moni toimii edelleen “mututuntumalla”, vaikka analytiikka voisi tukea päätöksiä kuten aukioloaikojen, tarjonnan ja markkinoinnin suhteen.

Tekoäly, turvallisuus ja kestävä kehitys

Tekoälyä on kiva kokeilla esimerkiksi markkinointitekstien, kuvien ja käännösten osalta. Silti tekoälyn systemaattinen hyödyntäminen, kuten personoidut asiakassuositukset tai chatbotit ovat monella yrityksellä vielä hyödyntämättä.

Useimmissa yrityksissä tietoturva on ulkoistetun IT-tuen palveluntuottajalle ja GDPR-vaatimukset huomioidaan samoin sitä kautta. Huolta aiheuttaa kuitenkin pilvipalveluiden turvallisuus ja sosiaalisen median riskit.

Digitaaliset työkalut tukevat vastuullisuutta esimerkiksi hävikin vähentämisessä ja resurssien optimoinnissa. Silti ulkoinen viestintä vastuullisuusteoista on usein vähäistä. Lieneekö kyse satakuntalaisesta vaatimattomuudesta? Liiallinen vaatimattomuus voi kuitenkin kostautua huonona näkyvyytenä ja saavutettavuutena.

Nostetta Satakuntalaiseen digivalmiuteen

Satakunnan matkailualaa voisi auttaa oma ”digihubi”, joka kokoaa yhteen neuvonnan, teknisen tuen ja koulutuspalvelut. Yksikkö voisi tarjota yrityksille räätälöityä sparrausta ja tukea uusien työkalujen käyttöönotossa. Yritykset tarvitsevat tukea digistrategioiden rakentamisessa. Digitaalisuus ei saa jäädä vain operatiiviseksi työkaluksi, sillä sen tulisi olla osa pitkän aikavälin kilpailuetua. Tämä tarkoittaa myös mittarien käyttöönottoa ja datan kytkemistä jokapäiväiseen päätöksentekoon. Tarvitaan yhteisiä ratkaisuja, joissa varausjärjestelmät, CRM ja raportointityökalut keskustelevat keskenään. Tämä vähentää manuaalista työtä ja parantaa asiakaskokemusta.

Koulutukset tulisi suunnata myös sisällöntuotantoon, somemarkkinointiin, automaatioon ja asiakasdatan hyödyntämiseen. Oppien viemistä käytäntöön voisi tukea jatkosparrauksella, varmistaa, että koulutusten opit otetaan heti käyttöön. Yrityksille tulisi tarjota valmiita malleja ja työkaluja asiakasdatan keräämiseen ja analysointiin. Tämä auttaa kohdentamaan markkinointia, suunnittelemaan kapasiteettia ja kehittämään vastuullista palvelupolkua. Sähköinen raportointi, hiilijalanjäljen seuranta ja ympäristövaikutusten mittarit tulisi ottaa käyttöön osana brändin rakentamista ja asiakasviestintää.

Heikkoudet vahvuudeksi

Satakuntalaisten matkailuyritysten digitaalinen vahvuus on opinnäytetyön perusteella palveluiden kehittämisessä, jossa asiakas on keskiössä. Joustavuus ja nopeat peliliikkeet ovat ehdottomasti pienten yritysten ominta osaamista ja tärkeä osa kilpailukykyä. Vaikka digitaalisuus onkin keskitasoa, se edustaa kuitenkin vahvaa perusosaamista, josta on hyvä ponnistaa myös eteenpäin.

Vaikka digitalisuutta pidetään jo osana arkea, strategiseen ajatteluun digitalisuutta ei osata ottaa vielä huomioon ja siksi kokonaisuuden hallinta ontuu. Tätä voidaan pitää merkittävänä heikkoutena, aivan kuten yhtenäisten järjestelmien puutetta. Edelleen yrityksissä tehdään paljon geneeristä työtä, vaikka apua olisi saatavilla suhteellisen helposti ja kustannustehokkaasti.

Alueellinen yhteistyö ja yhteinen digihubi antaisivat matkailualanyrityksille valtavat mahdollisuudet kehittää toimintojaan nopeasti. Tekoälyn käyttö vaatii myös harjoitusta, mutta parhaimmillaan se on mahdollistaja ja erinomainen resurssi yritykselle. Palveluntuottajien yhteiset teknologiaratkaisut ja rajapinnat monipuolistaisivat tarjontaa ja saavutettavuutta.

Teknologia kehittyy jatkuvalla syklillä ja pysyäkseen mukana, hereillä tulee olla koko ajan. Uusi tieto on jo hetkessä vanhaa. Verkossa turvallisuus on tänä päivänä uhatumpi kuin koskaan. Yksilöinä jokainen on vastuussa omasta itsestään mutta yritys on vastuussa myös asiakkaistaan.

Satakunta digitaalisen matkailun edelläkävijäksi

Matkailuun kohdistuva kilpailu kiristyy sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Digitaalinen kyvykkyys ei ole enää kilpailuetu, se on minimivaatimus. Satakunnan matkailualan on pysyttävä kehityksen mukana, jotta se voi tarjota houkuttelevia ja saavutettavia palveluita niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille.

Satakunnan matkailualalla on hyvä digitaalinen perusta, mutta potentiaalia jää vielä käyttämättä. Strategisen ajattelun vahvistaminen ja käytännönläheinen tuki ovat avainasemassa, jos digitalisuusastetta halutaan nostaa. Tähän tulee lisätä vielä rohkeita kokeiluja uusien teknologioiden ja tekoälyn parissa.

Artikkelin on kirjoittanut Elina Nurmoranta.

Visio: Satakunta, digitaalisen osaamisen ja matkailuelämysten kohtaamispaikka.