Satakunnassa käy vajaat 2 miljoonaa matkailijaa vuodessa – mutta miten useammat saataisiin jäämään yöksi ja käyttämään enemmän palveluita?
13.10.2026
Satakunnan matkailu on paljon muutakin kuin tapahtumia ja hotelliyöpymisiä. Maakunnassamme vieraili 1,7 miljoonaa kotimaista ja 70 000 ulkomaista matkailijaa vuonna 2025.Rahaa he toivat alueelle noin 220 miljoonaa euroa ja ulkomaiset matkailijat kuluttivat yli kaksinkertaisesti kotimaisiin verrattuna. Suuri osa vierailijoista jäi Satakuntaan kuitenkin vain päiväksi tai yöpyi ilmaismajoituksessa. Tämä herättää kysymyksen siitä, mitä kaikkea käyttämätöntä potentiaalia alueella on ja miten sitä voisihyödyntää paremmin.
Kuva: Visit Finland / Rauman kaupunki
Uusi Visitory Oy:n valmistama Satakunnan Matkailijatutkimus 2025 paljastaa monia yllättäviäkin tietoja ja kehittämismahdollisuuksia. Yksi tutkimuksen havainnoista liittyy matkailijoiden rahankäyttöön: ulkomainen matkailija käytti Satakunnassa keskimäärin 291 euroa, kun taas kotimaisen matkailijan kulutus oli keskimäärin 118 euroa per matka.
Satakunnan kotimaisen matkailun suuri volyymi saa uuden näkökulman, kun päiväkävijät erotetaan yöpyjistä. Tutkimuksen mukaan vuonna 2025 alueella vieraili noin 1,7 miljoonaa kotimaista matkailijaa, mutta heistä vain alle puolet yöpyi Satakunnassa (915 000 päiväkävijää). Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli huomattavasti pienempi, mutta he jäivät yllättävänkin pitkäksi aikaa: keskimäärin 13,7 yöksi.
Yöpyminen ei kuitenkaan vielä tarkoita maksullista majoitusta ja majoitustuloa. Yöpyneistä kotimaisista matkailijoista peräti 72 prosenttia ja ulkomaisista 43 prosenttia majoittui ilmaiseksi esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten luona.
Tutkimus antaa myös vihjeitä siitä, mikä matkailijoita kiinnostaa Satakunnassa. Suosituimmat aktiviteetit liittyvät luontoon, hyvinvointiin ja rentoutumiseen, joihin valtaosa maakunnassa vierailevista koti- ja ulkomaisista matkailijoista osallistuu.
Yhtenä yllättävänäkin löydöksenä oli, että kotimaiset matkailijat löytävät Satakunnan useimmiten tuttavien suositusten ja aiempien matkojen perusteella (42 prosenttia vastaajista). Verkkohaku tuli vasta sen jälkeen 12 prosentin osuudella.
Mitä luvut kertovat Satakunnan matkailun tulevaisuudesta?
Tutkimuksen perusteella Satakunnalla on siis vahva uudelleen palaavien matkailijoiden joukko. Samalla lähes miljoona päiväkävijää ja merkittävä ilmaismajoittujien joukko tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan matkailun viipymän kasvattamiselle ja matkailupalvelujen täysimääräisemmälle hyödyntämiselle.
Entä millaisia matkailijoita Satakunnassa vierailee? Mikä heidän matkansa tarkoitus on ja mihin kaikkeen he kuluttavat aikaa ja rahaa? Millaisia johtopäätöksiä niistä voidaan vetää Satakunnan matkailun tukevaisuudelle ja kehittämiselle?
Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan maksuttomassa Satakunnan Matkailijatutkimuksen esittelytilaisuudessa, joka järjestetään Teamsissa tiistaina 27.10.2026 klo 13-14.
Tilaisuudessa esitellään tutkimuksen tulokset ja tarkastellaan Satakunnan matkailun avainlukuja, muun muassa matkailijoiden profiileja, lähtömaita ja -alueita, liikkumista, majoittumista, rahankäyttöä sekä koettuja aktiviteetteja ja elämyksiä.
– Lukujen ja trendien esittelyn lisäksi avaamme ja keskustelemme niihin vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, miten tätä tietoa voi hyödyntää alueellisessa ja liiketoiminnallisessa kehittämistyössä, tutkimuksen tilanneen ÄLYÄ matkassa - Satakunnan kestävän ja älykkään matkailun kehityshankkeen projektipäällikkö Taina Suomela kertoo.
Huittisten Hullu mies on tuttu kaikille – hullu mies syö enemmän kuin tienaa. Tämän sanonnan ja sen sisältämän hulluuden ajatus on omaksuttu Huittisissa laajasti. On Hullu yö, Hullu Mies, Hullulenkki ja hullunrohkeutta eli rohkeaa, omaperäistä ja peräänantamatonta tekemistä.
Huittisten Hullu yö -tapahtuma on 16-vuotias paikallisten kohtaamispaikka keväisenä ja syksyisenä viikonloppuna. Tapahtuma kietoutuu ostosten, toritapahtumien, kisailujen ja ihmisten kohtaamisten ympärille muodostaen paikallisylpeyttä korostavan ilmapiirin. Kaupungin eri kohteissa – liikkeissä, toreilla, kahviloissa ja ravintoloissa – tarjolla oleva palvelu houkuttelee huittislaisia ja lähialueen ihmisiä tapahtumaan.
Hullu yö kehittyy
Vuosina 2025-2026 tehtyjen tutkimusten mukaan Hullun yön vetovoimatekijöinä toimivat nimenomaan kohtaamiset, ostokset, aktiviteetit ja paikallisuus. Samalla toivotaan yhä houkuttelevampia tarjouksia sekä uusiutuvia elementtejä, jotka toisivat tapahtumaan mukanaan yllätyksellisyyttä jossain mitassa. Tänä vuonna sellainen uusi elementti oli Pimeä bingo, joka toteutettiin torilla klo 21 eli illan jo pimennyttyä, ja kisaan oli saatu kasapäin palkintoja lahjoituksina paikallisilta yrittäjiltä. Eli paikallinen hyvä lähti kiertämään jo bingopalkinnoissa.
Hullu yö näkyy kaupungin liikkeissä niiden somistuksina, tarjouksina ja sosiaalisen median julkaisuina sekä yhteisesti Hullu yö -liitteessä, joka ilmestyy paikallisen Alueviestin välissä ja digilehtenä noin viikkoa ennen tapahtumaa. Huittisten ulkopuolelle tapahtuma näkyy eniten sosiaalisen median kautta ja mainoksina eri digikanavissa.
Ostaminen muuttuu, mutta kohtaamisen tarve säilyy
Hullun yön historia on ajassa, jolloin kivijalkaliikkeiden merkitys ostoskäyttäytymisessä oli suuri. Kun tarvittiin kengät, mentiin keskustaan katsomaan, mitä oli tarjolla, ja valittiin sopivin. Teknologian murros on vaikuttanut ostosmahdollisuuksien laajenemiseen verkkokauppojen myötä, ja pandemia vielä vauhditti tätä muutosta haitaten kivijalkaliikkeiden mahdollisuuksia kilpailussa.
Näin ollen uudistumisen kietoutuu siihen, että asiakkaalle on tarjolla houkutteleva syy tulla keskustaan (vaikkapa säännölliset pienemmät hullut lauantait) kokemaan tuotteita (näkeminen ja kokeminen synnyttää haluja ostaa) ja olemaan yhdessä toisten kanssa, myös palveltavana (vaikkapa kahvin, jäätelön tai aterian äärellä). Kohtaamista ja palvelua on Huittisten hullun yön ydin, ja sen äärellä toimijat rakentavat yhdessä elinvoimaa tukevaa, houkuttelevaa keskustaa. Ne muuttuvat, kauniit kukkaistutukset ja kausivalot ympäri vuoden luovat houkuttelevaa tunnelmaa, joka saa viivähtämään kahvilla ja kakulla, luovat Instagram-postauksia #hullunahuittisiin #astettaparempaapalvelua, saavat hyvään tunnelmaan ja siten tuovat myös takaisin kokemaan sama elämys.
Paikallisylpeys ja yhdessä tekeminen
Paikallisylpeyden lisääminen ja hyvän puhuminen tarjonnasta mahdollistavat hyvän kierteen omassa kehittämisessä (vaikka kymppi Huittisiin kuukaudessa -kampanja). Näissä kaikissa asukkaalla, yrittäjällä ja päättäjällä on omat roolinsa, ja useilla on kaksikin näistä rooleista. Vaikka joskus voisi tuntua, että se mitä naapuri saa, on itseltäni pois, mutta se ei oikein pidä paikkaansa. Valistunut asiakas osaa havainnoida ja ostaa tarpeidensa mukaan, ja yhteispanostukset tekemiseen kantavat hedelmää kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Kaikkien pienet panokset yhdessä muodostavat ison vaikutuksen, joten tätä asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien mahdollisuutta vaikuttaa yhdessä ei tule aliarvioida. Se vaatii isoa puhetta, sellaista huittislaista rohkeaa, omaperäistä ja peräänantamatonta tekemistä yhteisön ja itsen eteen, ja siinä kaikilla on oma roolinsa.
ÄLYÄ matkassa -hankkeen uusi opas kokoaa käytännön vinkkejä matkailuyrityksille
7.10.2026
ÄLYÄ matkassa -hankkeessa on julkaistu Älyä matkassa – Opas älykkäistä ratkaisuista matkailusektorille. Käytännönläheinen opas on tarkoitettu erityisesti matkailualan pk-yrityksille, jotka haluavat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja oman toimintansa kehittämisessä.
Tekoälyllä tuotettu kuva.
Organisaatiossa kannattaa miettiä miten tekoälyä, automaatiota, dataa ja digitaalisia kanavia voitaisiin hyödyntää arjessa. Oppaassa on lisäksi mukana tietoa XR-teknologioista, digitaalisesta näkyvyydestä, saavutettavuudesta sekä tietoturvasta ja tietosuojasta.
Tavoitteena on auttaa yrittäjää löytämään omalle yritykselleen sopivia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Opasta voi käyttää esimerkiksi oman toiminnan kehittämisen ideapankkina: poimi kiinnostava aihe, tutustu esimerkkeihin ja mieti, voisiko jokin ratkaisu helpottaa omaa työtä, parantaa asiakaskokemusta tai vahvistaa näkyvyyttä.
ÄLYÄ matkassa – Satakunnan älykkään ja kestävän matkailun kehittämishanke on loppusuoralla. Hanke on toteuttanut vuosina 2024–2026 yrityksille valmennuksia, tuottanut tietoa ja koonnut käytännön vinkkejä älykkään ja kestävän matkailuliiketoiminnan kehittämiseen Satakunnassa.
ÄLYÄ matkassa -kehittämishanke Saimme EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan kestävän ja älykkään matkailun edistämiseen. Lisäämme matkailutoimijoiden osaamista ja tarjoamme tietoa teknologisista, digitaalisista ja älykkäistä työkaluista sekä matkailualan vastuullisesta liiketoiminnasta ja tiedolla johtamisesta.
Kolmen vuoden aikana GreenTEA-hankkeessa on kehitetty uusia oppimateriaaleja ja oppimismahdollisuuksia vihreästä matkailusta. Hankkeen tuloksena syntynyt verkkokurssi on suunniteltu erityisesti korkeakoulujen matkailualan opiskelijoille, mutta se tarjoaa mahdollisuuden perehtyä vihreän matkailun teemoihin myös muille aiheesta kiinnostuneille – ajasta ja paikasta riippumatta.
Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille yhteistyökumppaneille, opiskelijoille, opettajille ja muille osallistujille!
Tietoa e-oppimateriaaleista ja verkkokurssista on jaettu laajasti eri kohderyhmille eri tapahtumissa, jotta matkailualan sidosryhmät voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyä tietoa ja oppimismahdollisuuksia.
Avoimesti saatavilla oleva kurssi mahdollistaa vihreään matkailuun liittyvän osaamisen kehittämisen riippumatta oppijan koulutustaustasta tai aiemmasta osaamisesta.
Satakunta tavoittelee brittimatkailijoita yhdessä Latvian ja Ruotsin kanssa
30.9.2026
Satakunta hakee kasvua Iso-Britannian markkinoilta yhdessä Latvian Kuurinmaan ja Ruotsin Nedre Dalälvenin kanssa. Tavoitteena on tehdä vielä melko tuntemattomat alueet ja niiden monipuolinen matkailutarjonta tutuiksi brittiläisille matkanjärjestäjille ja avata matkailuyrityksille uusia väyliä kansainväliseen myyntiin.
Satakunta tarjoaa brittimatkailijoille paikallista elämäntapaa, kulttuuria ja aitoja kokemuksia. Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy
Brittimatkailijoille Suomi tarkoittaa usein Lappia, joulupukkia ja Helsinkiä. Muu Suomi on vielä monelle tuntematon – ja juuri tässä piilee mahdollisuus myös Satakunnalle.
Satakunnan matkailuyrityksiä tuodaan yhteen brittiläisten matkanjärjestäjien kanssa, ja yrityksille tarjotaan käytännön tukea Iso-Britannian markkinoille pääsemiseen. Luvassa on markkinatietoa ja koulutusta, myyntitapahtumia, yritysten ja matkanjärjestäjien välisiä tapaamisia sekä matkanjärjestäjien tutustumismatkoja Satakuntaan ja muille mukana oleville alueille.
Tavoitteena on myös rakentaa Satakunnan, Kuurinmaan ja Nedre Dalälvenin välille yhteisiä kiertomatkatuotteita. Alueita yhdistävät muun muassa merellisyys, UNESCO-kohteet, vahva paikallinen kulttuuri ja elämäntapa sekä ruukkimiljööt. Yhdessä alueet voivat tarjota Iso-Britanniasta tuleville matkailijoille kiinnostavan kokonaisuuden Itämeren rannikon matkailutarjonnasta.
– Brittimatkailijat, jotka etsivät paikallista elämäntapaa, aitoja kokemuksia ja kiinnostavaa kulttuuria, ovat meille kiinnostava kohderyhmä. Satakunnalla on tähän paljon annettavaa. Nyt haluamme tehdä alueen vahvuudet näkyviksi myös brittiläisille matkanjärjestäjille ja auttaa satakuntalaisia yrityksiä pääsemään mukaan kansainväliseen myyntiin, kertoo BALTGEM-hankkeen projektipäällikkö Niina Aalto Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskuksesta.
Satakunta, Latvian Kuurinmaa ja Ruotsin Nedre Dalälven yhdistävät voimansa brittimatkailun kasvattamiseksi. Kuva: Krista Hietakangas
Kolmen alueen kansainvälinen yhteistyö tuo matkailuyrityksille uusia verkostoja ja mahdollistaa myös alueiden yhteisen näkyvyyden Iso-Britannian markkinoilla. Tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä tunnettuutta, vaan saada aikaan konkreettisia yhteistyö- ja myyntisopimuksia matkailuyritysten ja brittimatkanjärjestäjien välille.
Työ käynnistyi kesäkuussa 2026 Interreg Central Baltic -rahoitteisessa BALTGEM-hankkeessa, jota hallinnoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kolmivuotisessa yhteistyössä ovat mukana SAMKin lisäksi Kurzeme Planning Region Latviasta sekä Biosphere Reserve Nedre Dalälven / Nedre Dalälven Interest Group Ruotsista.
Ensiaskeleet brittimarkkinoille otetaan Ahlströmin ruukilla
Satakunnan matkailutoimijoille järjestetään 2. marraskuuta 2026 Ahlströmin ruukilla Noormarkussa maksuton BALTGEM-hankkeen tilaisuus, jossa avataan brittimatkailun mahdollisuuksia ja määritetään, millaisilla myyntikärjillä Satakuntaa lähdetään viemään brittimarkkinoille.
Tilaisuudessa esiintyy myös Ison-Britannian suurlähettiläs Suomessa Laura Davies. Tilaisuus on suunnattu erityisesti satakuntalaisille matkailuyrityksille ja muille alan toimijoille, jotka haluavat tutustua brittimarkkinaan ja sen mahdollisuuksiin. Halukkaat voivat ilmoittautua mukaan SAMK Matkailun kehittämiskeskuksen sivuilla.
Satakunnan matkailu on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Kasvavat matkailijamäärät, lisääntyneet majoitusmyyntitulot ja kansainvälisen matkailun vahvistuminen näkyvät alueella uusina mahdollisuuksina yrityksille, työpaikkoina sekä palveluina, joista hyötyvät niin matkailijat kuin paikalliset asukkaatkin. Kehityksen taustalla on yritysten oma aktiivisuus sekä pitkäjänteinen matkailun kehittämistyö, jota Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskus tekee yhdessä yritysten, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Erityisen ilahduttavaa on matkailun ympärivuotistuminen. Vaikka kesä on edelleen Satakunnan tärkein matkailusesonki, kasvu on ollut viime vuosina nopeinta syys- ja talvikaudella. Kasvu on tärkeää koko alueen elinvoimalle. Kun matkailijoita saapuu Satakuntaan ympäri vuoden, yrityksillä on paremmat mahdollisuudet pitää palveluita avoinna, kehittää toimintaansa ja investoida kasvuun. Matkailijoiden käyttämä raha ei jää pelkästään majoitusyrityksille, vaan hyödyttää laajasti ravintoloita, kauppoja, tapahtumia, liikennepalveluita, ohjelmapalveluyrityksiä, maa- ja metsätaloutta, luovia aloja, terveyspalveluita, henkilöstöpalveluita, digitaalista liiketoimintaa ja rakentamista. Ulkomainen matkailu on käytännössä palveluvientiä: matkailija tuo alueelle rahaa Suomen ulkopuolelta. Tämä lisää kysyntää palveluille, mikä vahvistaa koko maakunnan taloutta.
Matkailun vaikutukset näkyvät myös paikallisille asukkaille. Kun matkailupalvelut kehittyvät, syntyy samalla uusia tapahtumia, reittejä, harrastusmahdollisuuksia ja palveluita, joita myös satakuntalaiset voivat hyödyntää. Esimerkiksi pyöräilyreitit, luontokohteet, ruokamatkailureitit, kulttuurikohteet ja digitaaliset opastusratkaisut palvelevat matkailijoiden lisäksi alueen omia asukkaita ympäri vuoden.
Satakunnan matkailun myönteinen kehitys ei ole syntynyt itsestään. Taustalla on pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten, kuntien, matkailuorganisaatioiden, oppilaitosten ja kehittämistoimijoiden välillä. Matkailun kehittämiskeskus on ollut mukana rakentamassa tätä kasvua jo pitkään. Kehittämishankkeiden avulla on autettu yrityksiä tuotteistamaan palveluitaan, hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja, kehittämään kansainvälistymistä, parantamaan laatua ja vastuullisuutta sekä löytämään uusia asiakasryhmiä. Samalla alueelle on luotu uusia matkailureittejä, yhteistyöverkostoja ja matkailutuotteita, jotka lisäävät alueen vetovoimaa sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden silmissä.
Matkailun kasvu näkyy lopulta arjessa työpaikkoina, kannattavina yrityksinä, säilyvinä palveluina, uusina tapahtumina ja vahvistuvana alueellisena identiteettinä.
Siksi matkailun kehittäminen ei ole vain matkailualan asia. Se on koko Satakunnan elinvoiman, tunnettuuden ja tulevaisuuden rakentamista.
Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark rakentaa kestävää tulevaisuutta luonnon, kulttuurin ja yhteistyön voimalla
26.8.2026
Haastattelussa toiminnanjohtaja Terttu Hermansson.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark: Luontoa, kulttuuria ja matkailua
Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajaseudulla sen yhdeksän perustajakunnan alueella: Isojoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Parkano ja Siikainen. Se kokoaa yhteen alueen kansainvälisesti merkittävän geologisen perinnön, arvokkaan luonnon, paikallisen kulttuurin erityispiirteet sekä matkailupalvelut. Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin tehtäviin kuuluu myös ympäristökasvatus yhteistyössä koulujen kanssa.
Terttu Hermansson Kauhanevalla.
Alue tarjoaa reittejä, käyntikohteita ja palveluja monenlaisille kohderyhmille. Tutkittavaa luontoa riittää lähes loputtomasti. Tarjolla on turvallisia, opastettuja ja elämyksellisiä reittejä ja luontokohteita. Lisäksi alueella voi tutustua erityisiin kulttuurikohteisiin, nauttia paikallisesta ruoasta ja kokea aidosti vieraanvaraista palvelua.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin ainutlaatuista luontoa ja geologista tarinaa esittelevät Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot sekä Hämeenkangas, Haapakeidas ja alueen muut merkittävät kohteet. Muinainen vuoristo on kahden miljardin vuoden aikana muovautunut soiden, metsien, jokilaaksojen ja harjujen rytmittämäksi maisemaksi. Alueen viehättävät maalaiskylät, kirkot, kivisillat ja vanhat rakennukset kertovat omaleimaisesta paikallishistoriasta ja kulttuurista.
Retkeilijöille ja luonnossa liikkujille on tarjolla monipuolinen valikoima reittejä mäntykankailta mystisiin suoerämaihin. Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin luonnonihmeisiin voi tutustua aivan läheltä patikoiden, pyöräillen, hiihtäen, lumikengillä tai kanootilla – tai pulahtaen järviin, jokiin ja eksoottisiin suolampiin. Käyntikokemuksen kruunaavat alueen ravintoloissa ja kahviloissa puhtaista raaka-aineista valmistetut herkut ja valmiit retkieväät.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark kuuluu UNESCO Global Geoparks -verkostoon, johon kuuluu maailmanlaajuisesti 240 ja Suomesta viisi Geoparkia. Suomen muut neljä Geoparkia ovat Rokua, Saimaa, Salpausselkä ja Kraatterijärvi. UNESCOn Geoparkit ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joissa kansainvälisesti merkittävät geologiset kohteet ja maisemat yhdistetään kokonaisvaltaisesti suojeluun, kasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen.
Toimintamalli perustuu alhaalta ylöspäin rakentuvaan lähestymistapaan, jossa paikallisyhteisöillä on aktiivinen rooli ja jossa kestävä kehitys tuottaa hyvinvointia alueelle. Tämä toimintatapa on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Kansainvälinen yhteistyö verkostossa on aktiivista ja tarjoaa jatkuvia mahdollisuuksia oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen.
– Kansainvälinen Geopark-verkosto on erittäin aktiivinen ja Geoparkit oppivat toisiltaan yhteisissä tapaamisissa ja projekteissa, Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kiittelee.
Parkanon ja Kauhajoen lukioista osallistui kesällä 2026 nuoria Saksan ja Puolan yhteisen Muskauer− Faltenbogen Geoparkin järjestämälle ilmastonmuutosleirille yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten Geoparkien nuorten kanssa. Kuva: Simo Tolvanen.
Vastuullisuus ja yhteistyö toiminnan ytimessä
Kestävyys on sisäänrakennettu maailman kaikkien Geoparkien kriteereihin, painopisteisiin ja toimintaohjeisiin. Geoparkien tavoitteena on toimia kestävän kehityksen mallialueina ja kestävä matkailu nähdään tärkeänä aluekehittämisen työkaluna.
Kuten Aroucan julistuksessa vuodelta 2011 todetaan: ”Geoturismi on vastuullista matkailua ja yksi UNESCOn Geoparkien keskeisistä kehittämistyökaluista. Geoturismi tulisi määritellä matkailuksi, joka ylläpitää ja vahvistaa alueen identiteettiä ottaen huomioon sen geologian, ympäristön, kulttuurin, esteettiset arvot, perinnön sekä asukkaiden hyvinvoinnin.” (Kirjoittajan oma käännös.)
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin ydinarvot ilmentävät vastuullisuuden eri ulottuvuuksia: vastuullisuus ja kestävyys, luonnon kunnioitus ja perinteiden arvostus, yhdessä tekeminen ja yrittäjähenkisyys sekä paikallisuus ja aitous. Sen toimintaa ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja aluetta kehitetään Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -merkin vaatimusten mukaisesti. Samalla esimerkiksi kulunohjauksella huolehditaan siitä, että niin asukkaiden kuin vierailijoidenkin on turvallista liikkua alueella.
Luonnon ja perinteiden vaaliminen kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin perustehtäviin. Geologisen perinnön lisäksi esiin nostetaan alueen luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvät erityispiirteet, ja niin paikallisia kuin vierailijoitakin autetaan ymmärtämään ja suojelemaan niitä. Nämä geologiset, luonnon ja kulttuurin erityispiirteet, erilaiset geologiset muodostelmat – kuten kivijata, aumakivi, erämaiset suot ja pulppuavat lähteet –, uhanalaiset kasvi- ja eläinlajistot sekä omaperäinen kulttuuri, mm. ITE-taide (tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuva taide), spelit, sahti ja ruokakulttuuri tekevät alueesta ainutlaatuisen ja ovat kertomisen ja vaalimisen arvoisia.
– Geopark-statuksemme on saavutettu pitkäjänteisellä yhteistyöllä, yhteiseen tavoitteeseen sitoutumalla ja yrittäjämäisellä sitkeydellä, Hermansson painottaa.
Alueen vahva yrittäjyysperinne näkyy myös nykyisessä toiminnassa, jossa etsitään aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistamiseen.
– Kehityshakuisuus on alueen leimallinen piirre. Yhteistyötä tehdään yli kunta- ja maakuntarajojen, ja verkostoitumista laajennetaan kaikkiin suuntiin kansainvälisiin verkostoihin saakka. Yhteistyö on myös välittämistä ja toisten auttamista, Hermansson jatkaa.
Paikallisuus ja aitous ovat alueen valttikortteja niin yhteistyössä kuin matkailumarkkinoillakin. Monipuolinen ja rikas paikallinen kulttuuri on alueen identiteetin sydämessä, ja sitä nostetaan esiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja tapahtumissa. Esimerkiksi Taiteiden reitti Kauhajoelta Karviaan esittelee ainutlaatuista paikallista taidetta, historiaa ja osaamista, rakennetut kulttuuriympäristöt, esim. kankaanpääläinen tiiliarkkitehtuuri, kirkkojen ympäristöt ja perinteiset viljelymaisemat, juontavat juurensa pitkälle historiaan, ja paikallisista perinteisistä raaka-aineista syntyy kansainvälisestikin kiinnostavia tuotteita.
ITE-taidetta Alpon Savannilla Taiteiden reitin varrella. Kuva: Terttu Hermansson.
Konkreettiset vastuullisuusteot näkyvät monin tavoin
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin vastuullisuustyötä ohjaa sen oma kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -merkin edellyttämät suunnitelmat. Suomen Geoparkeille STF-ohjelmaan osallistuminen on luonnollinen osa UNESCO-alueena toimimista.
Vastuullisuus näkyy Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin toiminnassa monin tavoin.
Alueella edistetään kestävää liikkumista esimerkiksi rakentamalla ja markkinoimalla ”Two Billion Year Tours” eli kahden miljardin vuoden matkojen pyörämatkailureitistöä, esittelemällä pyöränvuokrauspisteitä sekä tekemällä projektimuotoista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Alueelle voi saapua myös junalla ja jatkaa matkaa sähköpyörällä kohteisiin.
Esteetöntä matkailua kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Alueelle on valmistunut uusia esteettömiä kohteita, reittejä ja palveluja, jotka lisäävät matkailun saavutettavuutta eri käyttäjäryhmille.
Kankaanpään Kuninkaanlähteelle rakennettiin esteetön luontopolku opasteineen. Kuva: Terttu Hermansson.
Paikallisia palveluja ja tuotteita suositaan aina, kun mahdollista. Samalla edistetään ryhmämatkailua, tuotetaan markkinointi- ja esittelymateriaaleja alueen kohteista ja palveluista sekä ylläpidetään Geoparkin n. 80 jäsenyrityksen ristiinmyyntialustaa.
Kestävää matkailua seurataan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Lisäksi on hankittu rahoitusta kestävyyden kehittämiseen luontokohteissa, kehitetty opastusta, tuotettu kestävään matkailuun ohjaavia materiaaleja, koulutettu Geopark-oppaita sekä kannustettu yrityksiä vastuullisuussertifikaattien hankintaan. Myös hiilineutraaliuden kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Olemme olleet mukana Etelä-Pohjanmaan vähähiilisen matkailun tiekartan laatimisessa ja samalla pohtineet, miten asiaa voisi edistää koko Geopark-alueella.
Haasteet ja opit vastuullisuustyöstä
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark on saavuttanut vastuullisuustyössään paljon mutta paljon on vielä tehtävää. Yksi keskeisistä kehityskohteista on alueen matkailutoimijoiden innostaminen Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan nykyistä laajemmin.
STF-merkin hyötyinä nähdään sen tuki UNESCO-alueen kriteerien täyttämisessä
sekä lisääntynyt näkyvyys. Samalla Geopark voi toimia esimerkkinä omille sidosryhmilleen. STF-kriteerien ja toimintasuunnitelman läpikäyminen tarjoaa myös mahdollisuuden arvioida ja tehostaa omaa toimintaa.
– On todella hyödyllistä käydä läpi STF-kriteerit ja -toimintasuunnitelma, sillä siinä pääsee analysoimaan ja tehostamaan omaa toimintaa ja parhaassa tapauksessa saamaan aikaan säästöjä, Hermansson kertoo STF-ohjelman kokemuksistaan.
Vastuullisuussertifikaattien ja STF-merkin tuoma mainehyöty on erityisen merkittävä kansainvälisessä matkailussa. Vaikka sertifikaatti ei olisi matkailijan tärkein valintakriteeri, sillä voi olla vaikutusta päätöksentekoon.
Geopark muistuttaa myös, että vastuullisuustyöstä kannattaa viestiä aktiivisesti, vaikka vastuullisuussertifikaatin tai STF-merkin hankkimiseen ei sillä hetkellä vielä olisi resursseja. Kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten kannattaa
kuitenkin panostaa vastuullisuuden todentamiseen myös sertifikaattien ja STF-merkin avulla.
Katse tulevaisuuteen
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin vastuullisuustyö jatkuu määrätietoisesti myös tulevina vuosina.
Keskeisinä tavoitteina on jatkaa nykyisen toimenpidesuunnitelman toteutusta pitkäjänteisesti sekä saavuttaa STF-merkki destinaationa eli maantieteellisenä matkailualueena (tällä hetkellä Geoparkilla on STF-merkki organisaationa).
Lisäksi pyörämatkailua halutaan edistää kestävän matkailun muotona muun muassa markkinoinnin sekä reitti- ja tapahtumayhteistyön avulla. Samalla jatketaan kestävän ja uudistavan matkailun kehittämistä koko alueella.
Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).
Reposaaren kallioilla, Selkämeren rannalla haaveetkin toteutuvat
19.8.2026
Haastattelussa Eeva-Leena Paakkola, Siikaranta Campingin toimitusjohtaja.
Lapsena Siikaranta Campingin toimitusjohtaja Eeva-Leena Paakkola haaveili jatkavansa vanhempiensa jalanjäljissä Reposaaren kylän kupeessa majoitustoimintaa aavan meren äärellä, uniikin luonnon ympäröimänä. Luonnonläheisen majoituskokemuksen tarjoaminen on edelleen yrityksen tavoite jokaisen matkailijan kohdalla. Kesä 2026 oli perheen kahdeskymmeneskuudes toimintakesä Siikarannassa, ja Eeva-Leenan haave toteutui kahdeksan kesää sitten.
Yrittäjyyden alkuaikoina isä ja tytär rakennuttivat yksitoista uutta mökkiä ja aluetta kehitettiin pitkäjänteisesti. Nyt mökkejä alueella on 25 ja leirintä- ja matkailuvaunualueella on 90 paikkaa. Lisäksi Siikaranta Campingin minigolfrata ja kesäisin toimiva kahvila ovat kaikille avoimia. Asiakaskunta painottuu pariskuntiin ja lapsiperheisiin paikallisten kahvilla ja jäätelöllä käyvien lisäksi.
Vuosikymmenen alun karanteeni nosti kotimaan matkailun ja leirintäalueiden suosiota, jolloin myös Siikarannan kävijämäärät nousivat, ja suosio on edelleen vahva. Siikarantaan voit tulla kahville ja jäätelölle tai syömään vaikkapa lohileipiä, pelaamaan minigolfia, rentoutumaan tai retkeilemään merimaisemaan ja saunomaan sen päälle. Rannassa voit ihailla auringonlaskua, tai jopa sen pimennystä. Majoittuja nukkuu rauhalliset yöunet luonnonhelmassa teltassa, asuntoautossa /vaunussa tai mökissä.
Vastuullisuustyö kulkee karavaanina muun työn rinnalla
Eeva-Leena näkee vastuullisuustyön kehittyvän muun liiketoiminnan rinnalla jatkumona. Ennen Ekokompassin ja sen myötä STF-merkin hakemista yrityksen strategiaa ei tarvinnut ylös kirjoittaa, mutta hakemusprosessin myötä kartoitettiin päästä paperille ajatukset ja suunnitelmat. Perheen kasvaminen hieman hidastutti hakemuspolkua- ei matkailuvaunujen, vaan lastenvaunujen verran. Ekokompassi myönnettiin 2023 ja STF-merkki 2026 keväällä. Ekokompassi auditoidaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
– Pidämme Siikaranta Campingin luonnonläheisenä ja toimimme luontoa kunnioittaen nyt ja tulevaisuudessa, kertoo toimitusjohtaja Eeva-Leena Paakkola.
Siikaranta Camping haluaa tehdä osansa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Saaristossa, meren läheisyydessä toimiessa on erityisen tärkeää pitää ympäristö siistinä ja pitää huolta siitä, ettei alue roskaannu. Yritys kannustaa myös asiakkaitaan lajittelemaan roskat selkeällä jätepisteellä ja lajitteluohjeilla. Lisäksi camping suosii toiminnassaan ympäristöystävällisiä tuotteita mahdollisuuksien mukaan, ja siivouksessa käytetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia kemikaaleja.
Raikkaan ilman yöunet ja iloista palvelua
Vaikka leirintäalue ei ollut vielä virallisesti avannut oviaan haastattelun aikaan, paikallinen asiakas kävi kysymässä jokos kahvia saa. Myös retkeilijät palaavat vuosi vuoden jälkeen vankkureillaan, kausipaikkalaisia on 25. Vastaanottavainen ja hymyilevä, iloinen asiakaspalvelu kerää palautetta ja ihmisten tasa-arvoinen kohtelu on tärkeää myös yrittäjälle ja on osa kestävää kehitystä. Monet kesätyöläisistä palaavat mukavan työilmapiirin vuoksi moneksi kesäksi töihin Siikarantaan. Vaikka joskus asiakkailla on toki parannusehdotuksia, ihana henkilökunta ja ympäröivän luonnon rauha saa kehuja.
Markkinointia ja viestintää tehdään omin hartiavoimin, ja luonto näyttelee isoimmat roolisuoritukset.
– Elämme ympäröivän luonnon armoilla ja sitä kunnioittaen, Eeva-Leena toteaa. Yrityksen sosiaalisen median kanavat täyttyvätkin upeista luontokuvista, ja eläintarinoita on jälkipolville kerrottavana.
Kompassi kohti selkeitä kirjallisia suunnitelmia
Vastuullisuuspolkua oli kuljettu jo pitkään ennen sertifikaattien hakemista, mutta tekoja ja suunnitelmia ei ollut systemaattisesti kirjattu ylös. Esimerkiksi jätehuoltosuunnitelma oli karttana yrittäjän päässä mutta ei kirjallisena. Vaihtoehtoja erilaisissa sertifikaateissa on paljon, ja valintaprosessi oli haastava. Lisäksi merkkien hakemisen hinta piti ottaa huomioon.
Ekokompassi oli yritykselle oikea valinta ja sen saavuttamisen jälkeen oli jo vastuullisuusasiat dokumentoituna ja STF-polun kulkeminen helpottui. Myös arki on sujuvampaa, kun asiat voi tarkistaa suunnitelmista ja niitä päivittämällä. Hiilijalanjäljen laskenta oli aluksi haasteellinen, mutta prosessin läpikäyminen auttaa ja helpottaa tulevaisuuden toimintaa, eikä prosessin tarvitse olla täydellinen tai kokonaan valmis -kunhan kompassi osoittaa kohti vastuullisia suunnitelmia. Kuten Visit Finlandin sivuilla todetaan, kestävän matkailun toimenpiteet eivät tule kertarysäyksellä kuntoon, vaan vastuullisuus on kehityspolku ja sen kriteeristökin päivittyy matkan varrella. Ohjelman tueksi löytyy esimerkiksi Kestävän matkailun opas, joka perehdyttää kulkijan STF- ohjelmaan. Lisäksi yrittäjän tukena on digipalvelu STF Hub.
Eeva-Leena kertoo, että polun läpikäyminen on tuonut selkeät prosessit ja suunnitelmat esimerkiksi luontoystävällisten pesuaineiden valintaan sekä luonnonmukaisten siivousmenetelmien kuten höyrypesurin käyttöön. Ekokompassin myötä alueelle tuli käyttöön sähköautojen latausasema, jolle on ollut paljon kysyntää. Vastuullisuuteen liittyvät asiat otetaan huomioon myös henkilökunnan perehdytyksessä, jotta kaikki pysyvät kartalla.
Vastuullisuustyö on ympäristölainsäädännön noudattamista, toiminnan ympäristövaikutusten pienentämistä ja vastuullisuuteen sitoutumista niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Ekokompassin ensimmäinen auditointi tapahtuu tänä kautena Siikarannassa. Auditointi tapahtuu sertifikaatin oltua voimassa kolme vuotta, ja merkin auditointi on luonteeltaan koulutuksellinen, jotta yritys saa uusia ideoita toteuttaa ympäristövastuutaan. Sertifikaatin tehtävä onkin todentaa organisaation konkreettista ympäristötyötä, jolla on tavoitteet, aikataulu ja seuranta. (Ekokompassi.fi, n.d.).
Toiveena pohjatietoa ja apua reitin valitsemiseen
Eeva-Leena toivoo yrittäjien saavan lisää tukea vastuullisuussertifikaattien valintaprosessiin, sillä karavaaniletkan matkaan lähteminen on vaikein osuus prosessissa. Merkin valitseminen ja saavuttaminen on isoin ja työläin osa STF-merkin saavuttamista, joka kaipaa neuvontaa ja tukea yrittäjälle.
Kaikille leirintä- ja lomakeskuksille Eeva-Leena lähettääkin terveiset, että polulle kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan ja näkee vain positiivista sanottavaa sen kulkemisesta ja ylläpitämisestä. Siikarannassa STF merkin saavuttaminen on vielä tuore asia, joten sen tuomaa vaikutusta ei vielä osata määrittää, mutta erityisesti kansainvälisten matkailijoiden, heidän tapauksessaan etenkin eurooppalaisten majoittujien, keskuudessa vastuullisuus on kilpailukyvyn keskeinen valtti. Matkailijat ovat valveutuneita vastuullisuusteoista ja huomaavat kyllä, onko yrityksillä vastuullisuudesta kertovaa merkkiä.
– Pidämme Siikaranta Campingin luonnonläheisenä ja toimimme luontoa kunnioittaen nyt ja tulevaisuudessa, todetaan Siikarannan ympäristölupauksessa (Siikaranta.fi, ympäristövastuu, n.d.). Siikaranta Camping on allekirjoittanut Visit Finlandin kestävän matkailun periaatteet alueen matkailun kehittämisen, kulttuuriperinnön kunnioittamisen ja alueen luonnon monimuotoisuudesta säilyttämisestä.
Rannan kallioilla voi aistia avaran Selkämeren tuulia ja pysähtyä luonnon keskelle kuuntelemaan aaltoja ja merilintuja. Meri on jo kauan sitten tuonut kauppiaat, merimiehet ja laivat Reposaareen, ollen alueen merkittävä satamapaikka 1800 luvulla. Merimiesten kaiverruksia ja paarlastikasveja löytyy kallioilta ja luonnosta kertomassa hiljaisia tarinoita matkailijalle. Vaikka satamatoiminta on siirtynyt saarelta pois, puutalokylä on tunnelmallinen ja historiallinen. Leirintäalueen oma historia liittyy kalastustilaan, ja on keskeinen osa Reposaaren kulttuurihistoriaa.
Siikaranta camping on perheyritys eikä kuulu mihinkään ketjuun. Yrittäjäpariskunta perheineen hoitaa itse suuren osan työstä sydämellä ja toivottaa kaikki paikalliset ja muualta tulleet tutustumaan ainutlaatuiseen matkailulliseen elämykseen Reposaareen ja Siikarantaan.
Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).
Paikallismuseoiden tarinat elävöittävät paikallista historiaa
30.6.2026
”Historian voima on siinä, että se tuottaa meille tarinaa. Tarina tuottaa ymmärrystä ja se pohjustaa odotuksia ja tulevaisuuden toiveita, joita paikkakunnalle voidaan antaa. Eli historia ei ole vain historiaa tuolla jossakin, vaan se on keino, jolla rakennamme nykyisyyttä ja tulevaisuutta”, totesi puheenvuorossaan Euroopan historian professori emerita ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Laura Kolbe.
Museomatka Satakuntaan -hankkeen avajaistilaisuudessa Satakunnan Museossa tarkasteltiin kulttuuriperinnön mahdollisuuksia matkailun voimavarana sekä esiteltiin uusia tapoja elävöittää paikallista historiaa ja tehdä kulttuuriperintöä saavutettavaksi myös digitaalisesti. Avajaistilaisuuteen 15.6.2026 osallistui paikan päällä ja etänä striimin välityksellä lähes 100 henkilöä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Kulttuuriperintö ja tarinat matkailuvalttina ja kotiseutuylpeyden rakentajana
Satakunnan Museon alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti kertoi, miten hän on ollut mykistynyt paikallismuseoiden tarinoista, kotiseuturakkaudesta ja siitä ylpeydestä, millä omia tarinoita kerrotaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada tarinat esille ja paikallisten ja matkailijoiden helposti löydettäväksi.
– Ne tarinat on se teidän erityisyys, meillä on mieletön paketti. Mutta se miten yleisö löytää ne tarinat ja miten saatte sen yleisön sinne paikalle... se on se, minkä takia toivon, että tässä hankkeessa saadaan oikeasti hyviä tuloksia aikaiseksi, koska te, paikallismuseot, ansaitsette sen, sanoo Akuliina Aartolahti.
Satakunnan Museon alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti, Suomen Kotiseutuliitosta hanketuottaja Pia Matilainen ja toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Kuva: Outi Lähteenlahti.
eMuseo-oppaat ja lisätty todellisuus paikallismuseoiden työkaluina
Avajaistilaisuudessa kuulimme käytännön esimerkkejä Satakunnasta ja muualta Suomesta siitä, miten kulttuuriperintöä voidaan elävöittää ja esitellä digitaalisesti.
Pomarkun kotiseutumuseon hanketyöntekijä, FM Iida-Milla Saarinen kertoi eMuseo-palveluun toteuttamistaan digitaalisista opastuksista. Kotiseutuliiton ylläpitämään eMuseo-palveluun voi viedä monenlaista sisältöä, mm. kuvia, karttoja, videoita, ääntä ja tekstiä. Pomarkun kotiseutumuseon lapsille suunnatussa osiossa pääsee seuraamaan 10-vuotiaan Tyynen elämää 1920-luvulla. Opastuksiin voi tutustua museokäynnillä tai sen ulkopuolella, vaikkapa oppitunneilla koulussa. Museolle saatiin eMuseon kautta myös ääniopastukset, jotka toimivat QR-koodilla näyttelyplanssista.
Pomarkun sivu eMuseo-palvelussa.
Nakkilan kulttuurireitin mainos. Nakkila-Seuran sihteeri Eija Tuliniemi kertoi kulttuurireitistä Nakkilassa.
Konneveden kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtaja Jouko Leskinen kertoi museon toteuttamasta Lehmipolusta, jossa hyödynnetään lisättyä todellisuutta. Lehmipolku on museon läheisessä metsässä kulkeva polku, jossa on viisi tauluja, joiden kautta menneisyys herää eloon. Taulut kertovat karjanhoitokulttuurista ajalta, jolloin metsälaitumilla käyskentelivät maamme alkuperäisrotujen yksilöt: kyytöt, lapinlehmät ja
länsisuomenkarja. Virtuaalimatka maatiaiskarjan historiaan tehdään omalla älypuhelimella tai tabletilla siihen ladattavan sovelluksen ja laitteen kameran avulla.
– Hyvinkin vanhoja ja kaikille tuttuja kertomuksia voidaan esittää uudella tavalla ja tehdä niistä ajankohtaisia ja nykypäivässä kiinnostavia. Historia ja kulttuuriperintö on tarinoita, jotka täytyy kertoa, sanoo Satakunnan Museon alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti.
Kohti digitaalisempaa kulttuurimatkailua Satakunnassa – mitä hankkeessa tapahtuu seuraavaksi?
Piispa Henrikin ja Lallin tarina elää edelleen muun muassa Satakunnan paikannimissä ja tuotteissa. Kuva: Teppo Uusitalo.
Museomatka Satakuntaan -hankkeessa tarjotaan tukea paikallismuseoille digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen ja kulttuurimatkailukohteina toimimiseen. Tavoitteena on lisätä Satakunnan kulttuuriperinnön saavutettavuutta, kiinnostavien kulttuurimatkailupalveluiden tarjontaa sekä osallisuutta kulttuuriperintöön.
Syksyllä käynnistyvät hankkeen koulutukset ja pilottiprojektit. Koulutukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, mutta hankkeen pilottimuseoksi voi hakea vain Satakunnassa sijaitseva paikallismuseo. Pilottiprojektien tavoitteena on parantaa pilottimuseon matkailu- ja digitaalisia palveluita. Piloteista kiinnostuneet paikallismuseot voivat ilmoittautua heinäkuun loppuun mennessä Akuliina Aartolahdelle.
– Kunkin museon kanssa suunnitellaan ja sovitaan yhdessä, mikä on pilotin tavoite, mitä hanke tarjoaa, mitä odotamme pilotin toteuttajalta. Pilottiprojekti voi olla esimerkiksi museon verkkosivujen tai digitaalisen viestinnän parantamista, opastuskierrosten tai näyttelyiden kehittämistä, matkailutuotteiden tai -palveluiden kokeilua, asiakkaan palvelupolun muotoilua tai miniauditointeja museon digitaalisiin kanaviin, sanoo Museomatka Satakuntaan -hankkeen projektipäällikkö Outi Lähteenlahti Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskuksesta.
EU-maaseuturahoitusta saaneen kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Satakunnan Museon kanssa.
Lue lisää Museomatka Satakuntaan – paikallismuseoiden digitaalisten palveluiden ja matkailuosaamisen kehittämishankkeesta verkkosivuilta ja Maaseutuverkoston verkkosivuilta.
Maku ja tarinat ohjaavat ruokamatkailijan valintoja enemmän kuin ravintoarvot
25.6.2026
Kajaanin ammattikorkeakoulussa valmistunut opinnäytetyö osoittaa, että ruokamatkailussa asiakkaiden valintoja ohjaavat ennen kaikkea maku, elämyksellisyys sekä ruoan alkuperään liittyvät tarinat. Vuoden 2024 ravitsemussuositukset näkyvät yrityksissä erityisesti kasvispainotteisuuden lisääntymisenä ja kevyempien vaihtoehtojen kasvuna.
Kuva: Elmeri Elo
Vuonna 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset herättivät runsaasti julkista keskustelua. Samalla nousi esiin tarve tarkastella, miten suositukset näkyvät käytännössä ruokamatkailuyritysten toiminnassa ja asiakaskokemuksissa. Keväällä 2026 toteutetussa matkailu- ja ravitsemisalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä selvitettiin, miten suositukset näkyvät Satakunnan ruokamatkailuyritysten arjessa.
Tulosten mukaan ruokamatkailussa ruoka nähdään tärkeänä osana kokonaisvaltaista matkailuelämystä. Asiakkaat hakevat varsinkin lomalla nautintoa, paikallisia elämyksiä ja irtiottoa arjesta, jolloin valintoja ohjaavat ensisijaisesti maku, tunnelma ja kokonaiskokemus.
– Useissa yrityksissä ruoka nähtiin toiminnan ytimenä, joka houkutteli matkailijoita ja rakensi asiakaskokemuksen kokonaisuutta, opinnäytetyön tekijä Terja Wahlberg kertoo
Opinnäytetyön perusteella ravitsemussuositukset näkyvät käytännössä erityisesti kasvisannosten, kevyempien vaihtoehtojen ja monipuolisempien lisukkeiden lisääntymisenä. Myös asiakkaiden kiinnostus kasvis- ja kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut. Muutos tapahtuu kuitenkin asteittain ja asiakaskysynnän ohjaamana.
Tutkimuksessa nousi esiin myös ruoan alkuperän merkitys. Asiakkaita kiinnostavat lähiruoka, paikalliset raaka-aineet sekä ruokaan liittyvät tarinat. Paikallisuus ja vastuullisuus näyttäytyvät asiakkaille aitoutena, läpinäkyvyytenä ja elämyksellisyytenä. Kiinnostusta herättävät esimerkiksi tiedot raaka-aineiden alkuperästä, paikallisista tuottajista sekä ruokalajien taustoista.
– Asiakkaalle merkityksellisempää voi olla tieto siitä, mistä ruoka tulee ja kuka sen on tuottanut, kuin annoksen tarkka ravintosisältö, Wahlberg toteaa.
Opinnäytetyön perusteella ruokamatkailuyritykset voivat hyödyntää ravitsemussuosituksia erityisesti tuotekehityksessä, kasvisvaihtoehtojen lisäämisessä sekä paikallisten raaka-aineiden ja ruokatarinoiden näkyvämmässä esille tuomisessa. Tulokset korostavat myös asiakaslähtöisen viestinnän merkitystä ruokamatkailussa.
Tulokset osoittavat, että ravitsemussuositukset ja ruokamatkailu eivät ole vastakohtia. Yritykset voivat huomioida terveellisyyttä ja vastuullisuutta samalla, kun maku ja asiakaskokemus säilyvät keskiössä. Parhaimmillaan vastuulliset ja ravitsemuksellisesti paremmat valinnat sulautuvat osaksi houkuttelevaa ja elämyksellistä ruokakokemusta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskus. Työssä haastateltiin satakuntalaisia ruokamatkailuyrityksiä ja tarkasteltiin niiden näkemyksiä vuoden 2024 ravitsemussuosituksista sekä niiden soveltamisesta käytäntöön.
paikallinen asiakas kävi kysymässä jokos kahvia saa. Myös retkeilijät palaavat vuosi vuoden jälkeen vankkureillaan, kausipaikkalaisia on 25. Vastaanottavainen ja hymyilevä, iloinen asiakaspalvelu kerää palautetta ja ihmisten tasa-arvoinen kohtelu on tärkeää myös yrittäjälle ja on osa kestävää kehitystä. Monet kesätyöläisistä palaavat mukavan työilmapiirin vuoksi moneksi kesäksi töihin Siikarantaan. Vaikka joskus asiakkailla on toki parannusehdotuksia, ihana henkilökunta ja ympäröivän luonnon rauha saa kehuja.
