Rauman Saaristokuljetus aallonharjalla kohti vastuullisuuden satamaa 

3.6.2026

Haastattelussa Stella Nordlund, Matkailu- ja ravintolatoimenjohtaja West Coast Sea Service Oy Ltd.

Logo jossa ruori ja lukee Rauman Saaristokuljetus.

Luonto, meri ja maisemat ovat saariston ylivoimaisesti tärkeimmät vahvuudet 

Paikallisille asukkaille ja matkailijoille ylivoimaisesti tärkeimpiä vetovoimaelementtejä ovat maisemat, rauhallisuus ja elämyksellisyys.  

– Kun ihmisillä ei ole omaa kulkuvälinettä, niin saariston ja merellisyyden tavoittaminen on kauttamme mahdollista, kertoo West Coast Sea Service Oy Ltd:n matkailu- ja ravintolatoimenjohtaja Stella Nordlund.  

Yritys toimii Raumalla, Eurassa, Luvialla ja Turussa eli länsirannikolla monialaisena merellisen matkailun luotsaajana. Sesonki Suomessa vesiliikenteelle on toukokuusta syyskuun loppuun.  

Mikäli luontoa, merta ja maisemia ei suojella liiketoiminnan negatiivisilta vaikutuksilta, ei tuleville sukupolville ole kaunista merellistä elämystä tarjolla. Konsernin horisontissa nähdään saaristomatkailun saavutettavuus ja elinvoimaisuus tuleville sukupolville toiminnan kehittämisen ansiosta.  

Rauman Saaristokuljetus ollut vesillä jo lähes 30 vuotta 

Rauman Saaristokuljetus on ankkuroitu alun perin Teemu Knuutilan taksivenekuljetukselle vuonna 1998 ja kahdeksan vuoden kuluttua perustettiin osakeyhtiö West Coast Sea Service Oy Ltd eli WCSS ja Rauman Saaristokuljetus jäi aputoiminimeksi. Yrittäjän ja konsernin tavoite on tuottaa elämyksellisiä, turvallisia ja laadukkaita merellisiä matkailu- ja palvelukokemuksia kotimaisille ja kansainvälisille yksilö- ja ryhmämatkailijoille. Melkein kolmekymmentä vuotta jo kestäneen risteilyn kyytiin nousi Stella Nordlund vuonna 2016 Vepsän ulkoilusaaresta, jonne hän oli tullut ravintolapäälliköksi ja matkanteko jatkuu menestyksellisesti kasvavan yrityksen mukana.  

Matkustajavene lähestyy satamalaituria merellä, taustalla rantamerkki ja pilvinen taivas.
Linnea-alus Kylmäpihlajassa.

Sustainable Travel Finland -reitille Stella ohjasi laivan vuoden 2025 aikana, ja ”merimerkin” ovat suorittaneet Rosita risteilyt ja Rauman Saaristokuljetus. Muut konsernin kohteet ovat samalla kurssilla, välietapilla, kohti merkin saamista. Koko WCSS konsernille ei voinut STF- merkkiä hakea samalla kertaa, huomasi Stella suunnitelmien alussa.  

Yhtiöllä on seitsemän alusta, joihin mahtuu 40–246 matkustajaa. Turun vesillä heillä seilaa kolme ja Raumanmerellä neljä alusta. Konsernilla on kuitenkin vakaa aikomus hakea kaikelle toiminnalleen merkkiä, niin saarien ja rannikolla sijaitsevien palvelujen, kuin maakrapujenkin matkailupalvelujen saralla. 

Rosita risteilyjen kotisatama on Turun jokiranta, josta kolme alusta kuljettavat kaikenikäisiä asiakkaita Turun ja lähiseutujen vesialueilla sekä reitti- että tilausliikenteessä 80:stä jopa 246 matkustajalle. Rositan reittiliikenne vie matkailijat Turusta Naantaliin ja Vepsän matkailusaareen.  

Raumanmerellä Rauman Saaristokuljetuksen vesibussien kotisatama on Suvitiellä Marina Vistan vieressä, josta risteillään Kuuskajaskarin linnakesaareen ja Kylmäpihlajan majakkasaareen, ja tilausristeilynä voidaan ruori kääntää asiakkaan haluamaan suuntaan Suomen aluevesirajojen puitteissa.  

Paikallisuus ja turvallisuus ankkureina, esteettömyystyö on tärkeää 

Stella seisoo puisen puistosillan kaiteeseen nojaten, taustalla vehreä metsä.

Palvelujen kehittämisessä WCSS kiinnittää huomiota esteettömyyden parantamiseen sekä apuvälineiden huomioimiseen aluksilla ja laiturialueilla. Palvelun laadun varmistamiseksi henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja heidän työhyvinvoinnistaan huolehditaan. Asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti ja sitä hyödynnetään aktiivisesti toiminnan ja palvelujen kehittämisessä (Rauman Saaristokuljetus.fi, Vastuullisuus, n.d.) 

Paikallinen elinvoima on tärkeä voimavara, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti saariston toimijoiden kanssa lisäämällä paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä. WCSS:n vastuullisuussivuilla (n.d.) kiteytetään yhteistyön merkitys: ”Jokainen paikallinen valinta on askel kohti kestävämpää matkailua”.  

Turvallisuus näkyy myös sisäisesti tiimissä läpinäkyvyydellä ja pitämällä kaikki henkilökunnasta kartalla.  

– Luottamus ja hyvät välit ovat ensisijaisen tärkeitä myös johdon toiminnassa, jotta toimintaa pystytään sujuvasti viemään eteenpäin, sanoo Nordlund pohtiessaan yrityksen arvoja.

Toimintaa kehitetään kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti 

Rauman Saaristokuljetuksen tavoitteena on saariston elinvoimaisuuden ja elämyksellisyyden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Alueen luontoa ja kulttuuriperintöä vaalitaan ja saariston saavutettavuutta edistetään kaikille käyttäjäryhmille huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Konkreettisesti toimenpiteitä kuljetuspuolella tehdään esimerkiksi ehkäisemällä päästöjä vesistöön, huolehtimalla polttoaineiden ja kemikaalien turvallisesta käsittelystä ja ylläpitämällä kaluston energiatehokkuutta. Investoinnit ja hankinnat suunnitellaan strategian ja arvojen mukaisesti niin, että ne tukevat kestävän matkailun periaatteita. Yrityksen ja Rauman kaupungin yhdessä toteuttaman asiakaskyselyn mukaan hyvä ruoka, saunominen, saavutettavuus, palvelun ystävällisyys ja kohteiden siisteys saavat parhaat arvostelut yrityksen Raumanmeren palveluista. Nykyhetkessä palveluiden tarjoamiseen haasteita tuo polttoaineen hinnankorotukset ja kunnallisen tuen määrä, joten reittimatkojen hinnat voivat estää kaikkia potentiaalisia matkailijoita saavuttamasta saarikohteita.  

Kapea vesiuoma avautuu merelle, reunoilla ruovikkoa ja kallioita, taustalla sininen taivas ja rauhallinen saaristomaisema.
Kuuskajaskarin laituri.

Selkeän suunnitelman tekeminen helpottaa ohjeiden noudattamista 

STF-merkki toimii kattomerkkinä, joka yhdistää Suomessa yleisimmin käytetyt matkailualan vastuullisuussertifikaatit. Sertifioinnin kautta varmistetaan, että STF-merkkiä hakevan yrityksen vastuullisuustoimet on arvioitu ja auditoitu paikan päällä ulkopuolisen tahon toimesta. Näin STF-polun kolmannessa vaiheessa yritys osoittaa sitoutumisensa konkreettisiin ja todennettuihin vastuullisuuskäytäntöihin. (Visit Finland, STF-Hub, n.d.) 

Ekokompassin verkkosivujen (n.d.) mukaan sertifikaatti on merkki ympäristövastuusta ja konkreettisesta työstä ympäristön hyväksi. Rauman Saaristokuljetus sai Ekokompassi-merkin joulukuussa 2025. Aktiivisesti STF-merkin saavuttamiseen työtä tehtiin nelisen kuukautta, vaikka koko reitin matkustamiseen meni kaksi vuotta.  Rauman Saaristokuljetus ja Rosita risteilyt saavuttivat STF-merkin 1.4.2026.  

– Eritoten kansainvälisille matkailijoille vastuullisuus on kriteerinä palveluntuottajien valintaan, huomauttaa Nordlund miettiessään päätöksiä lähteä mukaan STF-ohjelmaan.  

Samalla kaikki toimenpiteet, joita tehdään vastuullisuuden hyväksi, parantavat konsernin tulosta. STF-polulle lähteminen tuotti konkreettisesti kunnolla ylös kirjatun strategisen suunnitelman, jota on nyt helpompi seurata ja käyttää kirjallisena ohjeena toiminnan kehittämisessä, sen sijaan että tehdään asioita erikseen. 

STF- Hub on digitaalinen alusta, jonka kautta yritys etenee Sustainable Travel Finland -polulla, seuraa kehitystään ja hallinnoi STF-merkkiin liittyviä tehtäviä ja dokumentteja. Polkuun liittyy kehittämissuunnitelman laatiminen tai päivittäminen, ja se kulkee mukana koko STF-polun ajan: sen laatiminen aloitetaan vaiheessa 1 ja se palautetaan vaiheessa 6. Yritys voi hyödyntää myös aiemmin laadittuja olemassa olevia kehittämissuunnitelmia. (Visit Finland, STF-Hub, n.d.) 

WCSS:n vesiliikenneyritysten ympäristölupauksia ja suunnitelmaa on muokattu matkan varrella eritoten vastaamaan kansainvälisten matkanjärjestäjien ja matkailijoiden standardeja. Säännöt ja säädökset vesiliikenteessä ovat tarkkoja ja määrittelevät toimintaa myös ilman ympäristömerkkejä, joten suurempia haasteita ei STF-prosessin aikana tullut vastaan.  

Käytännön toimenpiteet vastuullisuuden saralla sisältävät muun muassa: 

Taloudellinen vastuu 

  • Energiatehokkuuden huomioiminen toiminnassa 
  • Alusten säännöllinen huolto energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden varmistamiseksi 
  • Hävikkiseuranta ja hävikin minimointi sekä Rescue-sovelluksen hyödyntäminen ruokahävikin vähentämisessä 
  • Ecodriving-ohjeistus ja siihen liittyvä koulutus  

Sosiaalinen vastuu 

  • Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen asiakkaille 
  • Henkilökunnan koulutus vastuullisuusteemoihin 
  • Sisäinen viestintä vastuullisuudesta ja kestävistä toimintatavoista 

Ympäristövastuu 

  • Biopolttoaineen käytön lisääminen 
  • Vedenkulutuksen vähentäminen 
  • Ympäristöystävälliset puhdistusainevalinnat 
  • Energiatehokkaat valaistusratkaisut 

Tyyni merimaisema, jossa pieni laituri, kallioluotoja ja ruovikkoa aurinkoisena päivänä.

Pioneerit nostavat näkyvyyttä Suomen vastuullisessa matkailussa 

Stella Nordlund näkee vastuullisuuden tärkeässä roolissa matkailun kilpailukykyyn. Kaikessa vastuullisuustyössä Suomi ei ole kannella ottamassa aaltoja vastaan, mutta ohjelmat kuten Sustainable Travel Finland, nostavat vastuullisuustyötä näkyvämmäksi muille. Moni kansainvälinen matkatoimisto ei tunne Ekokompassia tai STF-ohjelmaa vielä nimeltä, mutta he arvostavat kuitenkin vastuullisuuden eteen tehtyä työtä. Rohkaisuna muille satakuntalaisille yrityksille lähteä mukaan STF-polulle Stella antaakin neuvon. 

– Konkreettinen hyöty polusta on, että varsinkin kansainväliset matkailijat arvostavat vastuullisuutta, joten tuloskin paranee tekemällä vastuullisuustyöstä tärkeää yritykselle. 

– Vielä on vaikea sanoa miten STF-merkin saaminen vaikuttaa yrityksen imagoon, kun merkin saamisesta on kaksi kuukautta aikaa, mutta suhtautuminen on ollut positiivista sekä Ekokompassin että STF-merkin suhteen viestinnässä ja kommunikoinnissa asiakkaiden kanssa. Teot puhuvat puolestaan, Nordlund tuumaa. 

Tekniikan ja polttoaineiden kehittyessä myös WSCC konserni voi tehdä lisää vastuullisia muutoksia vesiliikenteessä, siihen asti saaristokuljetus jatkaa työtään hävikin estämisen, veden ja energiankulutuksen ja polttoainekulujen vähentämisen eteen.  

Toiveena yksilöllistä tukea polun kulkemiseen  

Nordlund toivoo lisää infotilaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia yrittäjille käytännön toimenpiteisiin liittyen sekä yksilöllistä tukea polulle. Monelle kynnys lähteä ohjelmaan mukaan on turhaan korkealla, sillä polkua kuljetaan askel kerrallaan. Polku ei ole niin työläs, varsinkaan kun vastuullisuustyötä on tehty jo aiemmin. Heille suunnitelmat olivat selkeät ja vastuullisuutta kohden on kokka mennyt aina, jo ennen polulle lähtemistä, mutta STF-ohjelma selkeytti suunnitelmia ja siirsi suunnitelmat selkeäksi toimenpideohjeeksi ja hakemukseksi. 

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta). 

Jaa artikkeli

Tutustu vastuullisuussarjaamme!

Lue myös

Kulttuuriperintö matkailuvalttina – uhka vai mahdollisuus?

27.5.2026

Museomatka Satakuntaan kutsuu mukaan kuuntelemaan ja innostumaan paikallismuseoiden, elävän kulttuuriperinnön ja kulttuurimatkailun kehittämisestä. Avajaistilaisuudessa Satakunnan museossa tarkastellaan kulttuuriperinnön mahdollisuuksia matkailun voimavarana sekä esitellään uusia tapoja elävöittää paikallista historiaa ja tehdä kulttuuriperintöä saavutettavaksi myös digitaalisesti.

Ihmisiä kotiseutumuseon pihassa.
Eurajoen kotiseutumuseo. Kuva Akuliina Aartolahti.

– Suomi on elämyksiä tuottava matkailumaa. Jokainen pieni kirkonkylä asemoituu, jos tahtoa on, osaksi suurempaa kansallista ja eurooppalaista historiaa. Tarinoita riittää. Matkailu on tärkeä elinkeino ja kasvava vientiala. Se työllistää erityisesti paikallisia nuoria. Palveluita ja vieraan kohtaamista ei voi ulkoistaa Aasiaan. Onnistunut kotimaan matka lisää iloa ja ymmärrystä Suomen erityispiirteitä kohtaan, toteaa Euroopan historian professori emerita ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Laura Kolbe, joka tarkastelee kulttuuriperintöä matkailuvalttina näkökulmasta: onko se uhka vai mahdollisuus?

Tilaisuudessa kuulemme käytännön esimerkkejä Satakunnasta ja muualta Suomesta siitä, miten kulttuuriperintöä voidaan elävöittää ja esitellä digitaalisesti. Pomarkun kotiseutumuseo esittelee digitaalisia eMuseo-opastuksiaan, Nakkilan kotiseutumuseo kulttuurireitin toteuttamisesta ja Konneveden kotiseutumuseo Keski-Suomesta kertoo, miten he ovat hyödyntäneet digitaalisuutta omassa museossaan.

– Hyvinkin vanhoja ja kaikille tuttuja kertomuksia voidaan esittää uudella tavalla ja tehdä niistä ajankohtaisia ja nykypäivässä kiinnostavia. Historia ja kulttuuriperintö on tarinoita, jotka täytyy kertoa, kommentoi Satakunnan Museon alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti.

Kohti digitaalisempaa kulttuurimatkailua

Paikallismuseot ovat tärkeä osa Satakunnan kulttuuri-identiteettiä ja maaseudun elinvoimaa. Ne tarjoavat kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa paikallisille, vapaa-ajan asukkaille ja kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille. Satakunnan kotiseutumuseoissa, erikoismuseoissa ja muissa paikallismuseoissa hoidetaan kokoelmia, järjestetään tapahtumia ja tarjotaan mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintöön.

Museomatka Satakuntaan -hankkeessa tarjotaan tukea paikallismuseoille digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen ja kulttuurimatkailukohteina toimimiseen. Tavoitteena on lisätä Satakunnan kulttuuriperinnön saavutettavuutta, kiinnostavien kulttuurimatkailupalveluiden tarjontaa sekä osallisuutta kulttuuriperintöön.

– Hankkeessa muun muassa uudistetaan kulttuuriperintökohteita ja paikallismuseoita esittelevä Aikamatka Satakunnassa -verkkosivusto käyttäjälähtöisemmäksi ja saavutettavammaksi, kertoo Museomatka Satakuntaan -hankkeen projektipäällikkö Outi Lähteenlahti Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskuksesta. EU-maaseuturahoitusta saaneen kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Satakunnan Museon kanssa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Outi Lähteenlahti, Satakunnan ammattikorkeakoulu, outi.lahteenlahti@samk.fi, 050 406 1856
Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto, teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi, 041 310 6197
Hanketuottaja Pia Matilainen, Suomen Kotiseutuliitto, pia.matilainen@kotiseutuliitto.fi, 045 614 0464
Alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti, Satakunnan Museo, akuliina.aartolahti@pori.fi, 044 701 1056

Lue lisää Museomatka Satakuntaan – paikallismuseoiden digitaalisten palveluiden ja matkailuosaamisen kehittämishankeesta verkkosivuilta.

Jaa artikkeli

Lisää uutisia

Lue myös

Sitoutuminen kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön kannattaa – Hotelli Scandic Pori ja Scandic Rauma

27.5.2026

Scandic Pori ja Scandic Rauma lyhyesti

Scandic Porin ja Scandic Rauman hotelleilla on monien vuosikymmenien juuret alueella. Nimet ovat vaihtuneet mutta pyrkimys erinomaiseen palveluun ja vastuullisuuteen on säilynyt.

Hotellin oleskelutila, henkilö seisoo suuren seinämaalauksen edessä.
Haastattelussa Mari Mäkisalo, hotellinjohtaja Scandic Pori ja Scandic Rauma.

Scandic Pori avattiin alun perin vuonna 1991 ja Scandic-nimen se sai vuonna 2000. Hotellin aikoinaan suosittuna yökerhona tunnetut tilat ovat sittemmin saaneet uuden elämän kokouskäytössä, jossa ne palvelevat edelleen. Scandic Rauman tarina alkoi vuonna 1978, jolloin se avattiin Restel-ketjuun kuuluvana Cumulus-hotellina ja siirtyi osaksi Scandic-ketjua vuonna 2018 yrityskaupan myötä.

Nykyisin hotellien toiminnan ytimessä ovat majoitus- ja ravintolapalvelut. Suurin asiakasryhmä koostuu liike- ja työmatkailijoista, jotka tuovat hotelleihin tasaista kysyntää ympäri. Viikonloppuisin ja kesäisin hotellit puolestaan täyttyvät vapaa-ajan matkailijoista ja tapahtumavierailijoista.

Scandic-hotelleilla on neljä arvoa, jotka ohjaavat päätöksiä ja toimintaa – niihin myös jokainen tiimin jäsen nojautuu: 1) Be a Pro: ammattitaito ja vieraiden tarpeiden ymmärtäminen ainutlaatuisten kokemusten perustana, 2) Be Bold: avoimuus ja valmius lähteä mukaan uusiin asioihin, muutosten näkeminen mahdollisuutena, 3) Be Caring: henkilöstöstä, vieraista ja ympäristöstä välittäminen ja huolehtiminen, 4) Be You: jokaisen ainutlaatuisuuden arvostaminen, henkilöstön monimuotoisuuden tunnustaminen.

Tavoitteena on tarjota erinomaista maailmanluokan palvelua ja ylivertaisia hotellikokemuksia – parhaan mahdollisen kokemuksen luomista vieraille – monimuotoisuus, vastuullisuus ja esteettömyys huomioiden.

– Tyypillisin saamamme asiakaspalaute liittyy ystävälliseen palveluun ja hyvään aamiaiseen, mikä osoittaa, että meillä perusasiat ovat kunnossa – ja sillä on merkitystä, hotellinjohtaja Mari Mäkisalo painottaa.

Paikallisille vinkiksi, että hotellien ravintolat ovat avoinna kaikille asiakkaille, ei vain majoittujille, joten tervetuloa maukkaalle aterialle!

Vastuullisuuden merkitys ja käytännön toimet

Scandicille on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki liiketoiminnan osa-alueet toimivat vastuullisten periaatteiden mukaisesti taloudellisen, sosiokulttuurisen ja ekologisen vastuullisuuden ulottuvuudet huomioiden. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat myös keskeinen osa vastuullista toimintaa.

Arjessa tämä näkyy esimerkiksi seuraavanlaisten käytäntöjen kautta:

  • Valitaan kestäviä materiaaleja hankinnoissa
  • Koulutetaan henkilöstöä esimerkiksi jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen
  • Mitataan ja seurataan ruokahävikkiä ja energiankulutusta
  • Huolehditaan tilojen vastuullisesta käytöstä.

Lisäksi Scandic Society -ohjelman kautta toteuttavat hyväntekeväisyyskampanjat ja -teot ovat osa hotellin sosiokulttuurisen vastuullisuuden toimintaa – Porissa ja Raumalla tavoitteena on tehdä viisi hyväntekeväisyystekoa vuodessa. Esimerkiksi joulukuussa 2025 Porin hotelli lahjoitti hyväkuntoisia hotellisänkyjä hyväntekeväisyyteen. Lisäksi tyynyjä, peittoja ja muita kodintekstiilejä on lahjoitettu paikallisille toimijoille kuten Suomen Punaiselle Ristille.

Joutsenmerkki on tuonut mukanaan tarkat ympäristökriteerit. Vesihanojen virtausta on säädetty vedenkulutuksen vähentämiseksi asiakaskokemusta heikentämättä. Energiankulutusta ja jätemääriä seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan myös kiinteistönomistajille. Erityisesti talviaikaan kiinnitetään huomiota lämmitykseen, jotta vältetään ylilämmitys ja lämpöhukka esimerkiksi autotallissa.

Koko Scandic-ketju lähti mukaan Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan heti sen käynnistyttyä vuonna 2019 ja Scandic Pori oli ensimmäisten ohjelman suorittaneiden hotellien joukossa. Nykyään kaikki Scandic-hotellit suorittavat STF-merkin Joutsenmerkin saatuaan.

– STF-prosessi vei paljon aikaa ja vaati vaivannäköä, emme kuitenkaan olisi sitä halunneet jättää väliin, sillä hyödyt ovat selvästi suuremmat. Haluamme toimia esimerkkinä muille alan toimijoille, Mäkisalo kertoo.

Sekä Joutsenmerkki että STF-merkki edellyttävät laajaa selvitystyötä ja sitoutumista mutta ovat avainasemassa tukemassa vastuullisuuden systemaattista kehittämistä.

Kahden hengen hotellihuone, kaksi sänkyä, työpöytä ja ikkuna.
Scandic Rauman hotellihuone. Kuva: Scandic Hotels

Vastuullisuustyön opit ja haasteet

Scandic Porissa ja Scandic Raumalla vastuullisuustyön, erityisesti STF-prosessin, myötä on opittu, kuinka tärkeää on aloittaa ajoissa, varata riittävästi aikaa ja suunnitella ja organisoida työ huolellisesti. Prosessia ei voi hoitaa yhdeltä istumalta eikä nopeasti viime hetkellä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja hyvää ajanhallintaa.

Vaikka vastuullisuus on ollut Scandic Porin ja Scandic Rauman toiminnassa mukana jo pitkään, Joutsenmerkki ja STF-ohjelma ovat lisänneet ymmärrystä siitä, mitä kaikkea vastuullisuus käytännössä tarkoittaa omassa toimintaympäristössä. STF-merkistä on myös konkreettista hyötyä: Se tunnetaan alalla hyvin, sitä vaaditaan joissakin yhteistyökuvioissa ja se tuo näkyvyyttä Visit Finlandin tekemässä kansainvälisessä markkinoinnissa.

– Aloittaminen on usein ensimmäinen vaikea askel, joten on tärkeää tarjota apua liikkeellelähtöön. Myös matkan varrella tulee kompastuskiviä, koska aina ei heti pysty tunnistamaan omalle yritykselle oleellisia teemoja, Mäkisalo avaa vastuullisuustien haasteita. Prosessissa helpottaisi, jos olisi yhteyshenkilö, jolle tietää soittaa tai jolta pyytää apua ongelmatilanteissa.

Vastuullisuuden tulevaisuus

Vastuullisuustyön tärkeimpänä seuraavana tavoitteena on vastuullisuusseurannan ylläpitäminen ja kehittäminen. Ajatus on selkeä: Saat sitä, mitä seuraat. Ilman tavoitteita ja seurantaa ei tiedä, missä mennään eikä siten myöskään tapahdu kehitystä.

Vastuullinen liiketoiminta pysyy toiminnan keskiössä myös jatkossa. Suurena toimijana Scandic-ketju haluaa kantaa vastuuta kaikilla kestävyyden osa-alueilla – taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti.

Monet vastuullisuustoimet ovat asiakkaille jo arkipäivää – osin jopa itsestäänselvyyksiä. Niinpä molemmissa kaupungeissa uskotaan vahvasti, että nykyiset toimenpiteet kantavat hedelmää ja tuovat hyötyjä myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).

Jaa artikkeli

Tutustu vastuullisuussarjaamme!

Lue myös

Hovi Hotels rakentaa vastuullisuutta konkreettisin teoin

20.5.2026

Haastattelussa Emmi Pertola, vuoropäällikkö Hotel Kalliohovi ja Hotel Raumanlinna

Raumalle matkailijoita ja liikematkailijoita vetää Rauman imago merellisenä kaupunkina sekä luontokohteena, historiallinen vanha kaupunki ja Unescon kaksi maailmanperintökohdetta sekä elinkeinotoiminta kuten ydinvoimateollisuus, satama- ja telakkatoiminta ja paperiteollisuus. Haastattelimme vuoropäällikkö Emmi Pertolaa siitä, miten vastuullisuus näkyy ja toteutuu Hotel Kalliohovin ja Hotel Raumanlinnan arjessa.

Ulkokuva Kalliohovin edestä. Ulko-ovi ja markiisi.

Hovi Hotels koostuu Hotel Kalliohovista ja Hotel Raumanlinnasta, joita operoi perheyritys Rauman Hovi Oy. Pitkän historian omaavat hotellit toimivat itsenäisesti ja panostavat paikallisuuteen, yksilölliseen palveluun ja vahvaan asiakaskokemukseen. Hotellit eivät ole ketjuhotelleja. Yrityksen toiminnan ytimessä on halu rakentaa hyvää arkea niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin henkilöstöllekin.

Hovi Hotels houkuttelee asiakkaita erityisesti palvelullaan. Yrityksen mukaan eniten kiitosta kerää henkilökunta, mutta myös siistit huoneet, maittava aamiainen ja keskeinen sijainti saavat asiakkailta kiitosta. Ketjuihin kuulumattomuus näkyy yksilöllisenä otteena, ja rauhallinen ympäristö täydentää kokemusta.

Hotellitoimintaa Ignatiuksen perhe on harjoittanut Raumalla hotelli Kalliohovissa jo vuodesta 1988, jolloin Rauman kauppaseura rakensi rakennuksen majoitus- ja ravitsemustoimintaa varten. Huoneita Kalliohovissa on 46.

Raumanlinnan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1933 funkkistyylisenä rakennuksena. Valmistuessaan rakennuksessa oli 3 kerrosta, nykyään kuusi. Rauman suojeluskunta alkoi tuolloin toimintansa talossa, ja jatkaa siellä edelleen. Raumanlinnan hotellitoiminta on ollut osa Rauman Hovin toimintaa vuodesta 2000 lähtien ja huoneita on 72.

Hotellikerrostalon julkisivu.

Vastuullisuus näkyy arjen teoissa

Hovi Hotelsille vastuullisuus ei ole erillinen projekti, vaan olennainen osa jokapäiväistä toimintaa. Yrityksen arvot – välittäminen, vastuullisuus, yhteistyö ja yksilöllisyys – näkyvät niin asiakaskohtaamisissa kuin hankinnoissakin.

– Kestävyys ja vastuullisuus ovat meille olennaisen tärkeitä, kuvaa Emmi Pertola. Pertola on vastuussa hotellien ympäristösertifikaateista.

Shampoopullo. Made in Finland.

Vastuullisuus näkyy myös siinä, että yritys haluaa tuottaa hyvää paitsi asiakkaille myös henkilöstölle ja paikalliselle yhteisölle. Hovi Hotelsin vastuullisuustyön ytimessä ovat käytännön teot, jotka näkyvät päivittäisessä toiminnassa.

Yrityksessä kierrätetään systemaattisesti sekä toiminnassa syntyvää jätettä että kalusteita ja tekstiilejä. Hankinnoissa suositaan lähialueen tuotteita sekä kotimaisia luomu- ja reilun kaupan vaihtoehtoja.

Sosiaalinen vastuu näkyy henkilöstöstä huolehtimisena: työntekijöille tarjotaan liikuntaetuja ja kattava työterveyshuolto. Lisäksi yritys tukee aktiivisesti paikallista lasten ja nuorten harrastustoimintaa, tuettavien joukossa ovat esimerkiksi Rauman Lukko ry, Pallo-Iirot sekä Rauman Voimistelu ja liikunta -seura.

Myös asiakkaita kannustetaan vastuullisiin valintoihin.

– Kannustamme asiakkaita vähentämään hävikkiä aamiaisella ja ottamaan vain sen verran kuin syö, Pertola kertoo.

Henkilökunnan rooli on keskeinen, ja vastuullisuus näkyy arjen työssä esimerkiksi materiaalien käytön harkintana ja kierrätyksen tehostamisena.

STF-polku ja opit matkan varrella

Hovi Hotels lähti mukaan Sustainable Travel Finland (STF) -polulle osittain Rauman kaupungin kannustamana. Sustainable Travel Finland (STF) on Visit Finlandin kehittämä ohjelma, jolla matkailuyritykset ja -alueet voivat turvata kestävän kehityksensä. 7-vaiheisen STF-ohjelman suorittaneet toimijat voivat saada STF-merkin merkkinä vastuullisesta toiminnastaan.

Aiempi Green Key -ympäristösertifikaatti helpotti prosessia merkittävästi.

– Green Keyn ansiosta moni asia oli jo valmiina, mikä teki etenemisestä melko helppoa, Pertola toteaa.

Suurin haaste liittyi ajankäyttöön: materiaalin määrä ja vaadittavat toimenpiteet veivät aikaa erityisesti pienessä organisaatiossa. Prosessi kuitenkin eteni nopeasti, sillä päätös mukaan lähtemisestä tehtiin maaliskuussa 2025, ja STF-merkki myönnettiin molemmille hotelleille 4.marraskuuta 2025.

Tulevaisuudessa vastuullisuus korostuu

Säästämme vettä kyltti ovessa.

Hovi Hotels uskoo vastuullisuuden merkityksen kasvavan matkailualalla entisestään. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia valinnoistaan, ja myös kansainväliset toimijat edellyttävät kumppaneiltaan sertifioituja toimintamalleja. STF-merkki vahvistaa Hovi Hotelsin asemaa vastuullisen matkailun toimijana Satakunnassa, ja yritys sitoutuu seuraamaan edistymistään ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti tulevaisuudessakin.

Yrityksen tavoitteena on kehittää toimintaansa edelleen, erityisesti kierrätysasteen nostamisessa ja hävikin vähentämisessä.

– Uskon vastuullisuuden roolin korostuvan entisestään – osa asiakkaista tekee jo nyt valintoja sertifioinnin perusteella, Pertola sanoo.

Vaikka työtä riittää, Hovi Hotels kannustaa muitakin matkailuyrityksiä mukaan vastuullisuustyöhön.

– Työmäärä saattaa aluksi tuntua suurelta, mutta STF-polku on selkeä ja tukea on saatavilla – yksin ei tarvitse tehdä kaikkea.

Raumanlinnan historiassa on arvostettu tekijöiden kädenjälkeä alusta asti. Arkkitehti Huttusen salkun sattuman kaupalla kirpputorilta löytänyt Rauman Hovin työntekijän appivanhempi lahjoitti sen yritykselle. Salkusta löytyi Rauman giälinen teksti suojeluskunnalta arkkitehdille kolmekymmenluvulta: ” Teijä lahjakkuuten, Deijän dyäindonn ja Teijä ensluakkase ammattmiästaedo avull me ole saan meijän guldase linna – Raumalinna. Joka nurkk ja piäl Raumalinnas on deht Teijä osviittatte jälkke ja ei ol edes maalpensslill vedett kerttakka ennengon De olett andan färimalli. Sendähde se o nii ihan. Ottakka vasta, Herr Arkkteht, meijäm barhamak kiitokse. Met toevotan Deill terveytt ja pitkä ikkä. Nouskon dämmsi Teijä muistopatsaitan ymbärs maa!” Salkku on esillä Hotel Raumanlinnan aulassa, vastaanottamassa asiakkaita historiallisesti arvokkaassa funkkismiljöössä.

Kehystetty salkku ja kirje seinällä.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).

Jaa artikkeli

Lisää uutisia

Lue myös

Tutkittu tieto tapahtumista on kivijalkaliikkeiden kehittämisen pohjana – Elinvoimaa ja vetovoimaa yhteistyöllä Huittisissa ja Sastamalassa

19.5.2026

Huittisissa ja Sastamalassa matkailleet ja omat asukkaat näkevät paikkakuntien tapahtumat ja matkailun positiivisessa valossa. Niin tyytyväisyys, odotusten täyttyminen, paluuhalukkuus kuin suositteluhalukkuus ovat hyvällä tasolla. Kehittämistä toivotaan palvelujen saavutettavuuden, laajuuden ja monipuolisuuden suhteen.

Kukkakimppuja myyntipöydällä. Taustalla lukee Huittisten Hullu yö Huittisissa.

Huittisissa ja Sastamalassa on kerätty tietoa matkailijoilta ja asukkailta tapahtuma- ja matkailijakyselyissä 2025-2026 aikana. Huittisissa keskiössä ovat olleet matkailijakesäkyselyn lisäksi Hullu yö -tapahtumat ja Sastamalassa tietoa on kerätty Vanhan kirjallisuuden päiviltä sekä Osta Joulu Sastamalasta ja Kankeet -tapahtumista. Vastauksista voidaan muodostaa kuvaa kaupunkien vahvuuksista ja kehityskohteista elinvoimaan liittyen. Tutkittuun tietoon pohjautuva kehittäminen varmistaa sen, että toimet voidaan suunnata haluttuihin asioihin.

Yli 2000 henkilöä on nyt antanut näkemyksensä toteutetuissa kyselyissä, mikä antaa hyvän pohjan kehittämiselle. Vastaajat ovat olleet yleisellä tasolla tyytyväisiä tapahtumiin ja tarjontaan niin Huittisissa kuin Sastamalassa. Matkailijat ovat tyytyväisiä kohteisiin sekä heidän odotuksensa ovat täyttyneet hyvin, mikä johtaa edelleen haluun palata paikkakunnalle uudestaan ja suositella sitä muillekin. Vastaajien toiveissa on muun muassa palvelujen hyvä löydettävyys verkossa ja fyysisesti sekä palvelutarjonnan laajentaminen. Näihin voi vastata vaikkapa lisäämällä osuvaa sisällöntuotantoa verkossa, tarkastelemalla omaa palvelua ’vieraan silmin’ löydettävyyden kehittämiseksi, erilaisia ruoka- ja ruokavaliovaihtoehtoja tai kokemuksia luonnossa ja vesillä. Nykymatkailija etsii usein hyvin tavalliseltakin tuntuvia kokemuksia oman arkensa ulkopuolella, joihin voi vastata hyvällä laadulla ja erinomaisella asiakaspalvelulla.

Kehittämistyössä ovat vahvasti mukana matkailijoiden lisäksi tietysti kivijalkayritykset ja kaupunkien kehittäjät. Tähän kaikkeen kerättyyn tietoon perustuva tiedolla johtamisen malli valmistuu syksyllä 2026. Siinä esitetään eri tahoille – niin yrityksille, kaupungeille kuin asukkaille – ajatuksia siitä, miten he roolissaan voivat tukea ja kehittää Huittisten ja Sastamalan vetovoimaa ja elinvoimaa.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

VETO – Keskustojen Vetovoimaa Tiedolla Johtamalla on Euroopan unioinin osarahoittama.

Jaa artikkeli

Lisää uutisia

Lue myös

Ei vain sanahelinää – Yyteri Resort & Campingilla vastuullisuusteot puhuvat puolestaan

13.5.2026

Haastattelussa aluepäällikkö Sanna Liira.

Yyteri Resort & Camping on yksi Suomi Campingin omistamasta neljästä leirintäalueesta. Muut kohteet ovat Kokkola Camping Meripuisto, Matkailukeskus Rauhalahti Kuopio ja Tampere Camping Härmälä. Yyterin leirintäalue on ollut olemassa jo 1960-luvun lopulta lähtien mutta siirtyi yrityskaupan myötä Porin kaupungilta Suomi Campingin vastuulle vuonna 2015.

Vastaanoton tiski, kaksi työntekijää ja kyltti “Vastaanotto”.
Aluepäällikkö Sanna Liira ja asiakaspalvelupäällikkö Mia Korpinen. Kuva: Taina Suomela

Aivan Yyterin yleisen merenrannan läheisyydessä sijaitsevan leirintäalueen majoitustarjontaan kuuluu 75 uudistettua mökkiä sekä teltta- ja karavaanipaikkoja. Niissä viihtyvät sekä koti- että ulkomaiset vieraat vauvasta vaariin, joita alueelle houkuttelevat sekä upea hiekkaranta ja ympäröivä luonto että monipuoliset ja laadukkaat palvelut.

Viime vuosina yritys onkin tehnyt mittavia investointeja asiakkaiden palveluiden ja viihtyvyyden kannalta tärkeisiin perusasioihin – esimerkiksi kaikki mökit on läpikotaisin remontoitu. Kun perusasiat ovat kunnossa, asiakkaat tulevat ja viihtyvät.

– Paras asiakaspalaute onkin se, kun asiakkaan kasvot loistavat tyytyväisyydestä samalla, kun he toteavat, että kaikki on mennyt hyvin kautta linjan, aluepäällikkö Sanna Liira iloitsee.

Majoituspalveluiden lisäksi Yyteri Resort & Campingin palvelutarjontaan kuuluu kesäaikaan minigolfrata ja välinevuokraamo. Sekä vieraat että paikalliset voivat vuokrata polkupyöriä, sähköskoottereita, polkuautoja ja pelejä. Kesäaikaan alueella toimii myös kesäravintola ja pieni kesäkauppa, jotka ovat niin ikään kaikille avoimia.

Kolmen vakituisen työntekijän lisäksi Yyteri Resort & Camping työllistää 30 kausityöntekijää kesäsesongin aikana.

– Meille on tärkeää tarjota odotukset ylittäviä palveluja, olla hyvä työnantaja ja vastuullinen toimija. Sosiaalisen ja ympäristövastuun lisäksi ymmärrämme myös taloudellisen vastuumme olla liikevoittoa tuottava ja tehokkaaseen työntekoon panostava yritys, Liira tiivistää.

Vastuullisuuden tulee näkyä toiminnan kautta

Yyteri Resort & Campingilla vastuullisuustyön lähtökohtana on, että vastuullisuus näkyy konkreettisesti arjen toiminnassa – tekemisen, tuotteiden ja palveluiden tulee puhua puolestaan.

Vastuullisuustyön käynnistämiseen innoitti halu pysyä ajan hermolla, sillä vastuullisuus on nykyajassa keskeinen ja kasvava teema. Arvoksi ja tavoitteeksi nousi luotettavana ja vastuullisena yrityksenä ja työnantajana toimiminen. Tämä korostuu myös rahoittajien näkökulmasta, sillä investointeja rahoittavat pankit kiinnittävät vastuullisuuteen huomiota esimerkiksi lainahakemusten yhteydessä. Näin vastuullisuus kytkeytyy suoraan yrityksen mahdollisuuksiin investoida ja kehittää toimintaansa.

Tärkeä sysäys tuli myös alueorganisaatiolta Visit Porilta, joka toi esiin matkailualan vastuullisuuden merkityksen sekä Sustainable Travel Finland -ohjelman. Sustainable Travel Finland (STF) on Visit Finlandin kehittämä ohjelma, jolla matkailuyritykset ja -alueet voivat turvata kestävän kehityksensä. 7-vaiheisen STF-ohjelman suorittaneet toimijat voivat saada STF-merkin merkkinä vastuullisesta toiminnastaan.

STF-ohjelma nähtiin sopivaksi työkaluksi ohjaamaan yrityksen kehitystyötä. Näin siihen liittyminen oli Yyteri Resort & Campingille luonteva jatkumo jo aiemmin tehdylle vastuullisuustyölle Ekokompassi-ympäristösertifioinnin jälkeen.

Vastuullisuus käytännön tekoina

Yyteri Resort & Campingilla vastuullisuus konkretisoituu seuraavien toimintojen kautta:

  • Taloudellinen vastuullisuus näkyy panostuksina kannattavuuteen, järkeviin investointeihin ja kustannustehokkuuteen. Taloudellista kestävyyttä ei voi irrottaa kannattavuudesta. Hyvä työnantajuus perustuu vakaaseen taloudelliseen pohjaan ja esimerkiksi ympäristöinvestoinnit ja sertifioinnit edellyttävät taloudellisia resursseja.

    Henkilö seisoo sisätilassa Yyteri-aiheisen maisemataulun vieressä.
    – On tärkeää, että alueemme ja kotimaamme tulevaisuus on turvattu, ja me haluamme tehdä siihen oman osuutemme, aluepäällikkö Sanna Liira painottaa.
  • Ympäristövastuun suhteen keskeinen huomio kohdistuu leirintäalueen 75 mökkiin sekä noin kymmeneen muuhun kiinteistöön ja huoltorakennukseen, jotka kuluttavat paljon energiaa ja vettä. Niissä on toteutettu energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kylpyhuoneisiin ja vesipisteisiin on asennettu vedenrajoittimia ja vedenkulutusta seurataan säännöllisesti. Talvikaudella mökkien lämpötiloja seurataan tarkasti hukkalämmön vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi jätehuoltoa on uudistettu kokonaisvaltaisesti. Alueelle on asennettu maahan upotetut jäte- ja kierrätysastiat, jotka parantavat siisteyttä ja tehostavat kierrätystä.
  • Sosiaalinen vastuullisuus näkyy erityisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, perehdytykseen ja koulutukseen liittyvissä toimenpiteissä. Koska valtaosa työntekijöistä on kesä- ja kausityöntekijöitä, onnistunut perehdytys on avainasemassa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Esihenkilöt ovat avoimia ottamaan vastaan kehitysehdotuksia myös uusilta työntekijöiltä, mikä kuvastaa matalaa hierarkiaa ja työntekijöiden arvostusta. Toiminnassa painotetaan johdon ja esihenkilöiden vastuuta luoda hyvät työskentelyedellytykset, jotta kaikki työntekijät voivat onnistua työssään ja voida hyvin.

Opit ja haasteet matkan varrella

Vaikka sertifikaattien hakuprosessit ovat kannustaneet kehittämään toimintaa, vastuullisuustyö ei alkanut niistä, vaan sitä oli tehty jo pitkään ennen sertifiointeja.

STF-ohjelma toteutettiin samanaikaisesti kaikissa neljässä kohteessa sekä Suomi Camping -yrityksessä, mikä oli samanaikaisesti sekä haaste että helpotus. Haasteena oli yhteensovittaa eri kohteiden toimintatavat sekä varata riittävästi aikaa vastuullisuustekojen tunnistamiseen ja dokumentointiin. Helpotuksena oli, että prosessi käytiin läpi yhdessä ja vain kerran, mikä kevensi kokonaisuutta. Lisäksi eri kohteiden vastuuhenkilöt antoivat toisilleen vertaistukea, mikä osoittautui erittäin arvokkaaksi.

Vaikka prosessi oli aikaa vievä, se oli tärkeä ja merkityksellinen.

– Tarkoituksenamme ei ole kurkottaa tähtiin, vaan keskittyä perusasioiden hoitamiseen ja jatkuvaan parantamiseen, Liira korostaa.

– Haluamme myös korostaa, että vastuullisuustyötä ei tehdä ulkoisten vaatimusten vuoksi, vaan siksi, että haluamme itse yrityksenä toimia paremmin, hän jatkaa.

Kehitystyön vaikutukset näkyvät erityisesti ulkomaisten matkailijoiden ja kausityönhakijoiden keskuudessa. Molemmat arvostavat vastuullisuutta yhä enemmän. Ulkomaiset matkailijat kiinnittävät huomiota STF-merkkiin ja toimiviin kierrätysratkaisuihin, ja kausityönhakijat kysyvät vastuullisuudesta jo työhaastattelussa. Lisäksi on huomattu, että näkyvyys booking.com-alustalla on parantunut STF-merkin myötä ja vastuullisuutta tuodaan esiin myös asiakaspalautteissa.

Matkailuautoja pysäköityinä mäntymetsän reunustamalla tiellä Yyterissä.
Kuva: Yyteri Resort & Camping

Katse tulevaisuuteen

Yyteri Resort & Campingin vastuullisuustyö jatkuu aktiivisesti ja tulevaisuuden tavoitteet ovat selkeät. Vuosien 2026 ja 2027 aikana kaikkiin ympärivuotisiin mökkeihin asennetaan ilmalämpöpumput. Samalla energiatehokkuutta seurataan ja parannetaan edelleen. Vastuullisuusviestintää halutaan myös selkeyttää ja lisätä sekä asiakkaiden että työntekijöiden suuntaan.

Asiakkaille suunnataan entistä tarkempia ohjeita esimerkiksi siitä, miten rannan dyyneillä liikutaan ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Paikallisuutta tuodaan mukaan esimerkiksi kirjoittamalla Porin murteella ohjeita veden ja energian säästövinkeistä leirintäalueella olon aikana. Myös henkilöstön osaamista vahvistetaan kehittämällä vastuullisuuteen liittyvää tiedotusta ja koulutusta.

Yrityksen näkökulmasta vastuullisuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Myös pienten yritysten kannattaa panostaa siihen esimerkiksi liittymällä STF-ohjelmaan – samalla olisi tärkeää tarjota yrityksille selkeää ja käytännönläheistä tietoa eri sertifikaateista, jotta ne voivat valita niistä itselleen sopivimman.

Yyteri Resort & Campingilla on havaittu, että asiakkaat valitsevat yhä useammin kohteita, joissa vastuullisuus on huomioitu. Tämä lisää luottamusta ja madaltaa kynnystä varauspäätöksen tekemiseen.

– Ulkomaalaiset matkailijat huomaavat tekemämme vastuullisuustyön ja arvostavat STF-merkkiämme. Vastuullisuus on meille kaikille selkeä kilpailuvaltti niin Satakunnassa kuin koko Suomessa. Sen rinnalla korostuvat myös muut vahvuutemme, kuten rauhallisuus, puhdas ilma ja luonto, Liira toteaa.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).

Jaa artikkeli

Tutustu vastuullisuussarjaamme!

Lue myös

Vastuullisuus tuntuu ja näkyy Porin Original Sokos Hotel Vaakunan arjessa

6.5.2026

Porin Original Sokos Hotel Vaakuna hotellina

Porin Original Sokos Hotel Vaakunan (jatkossa: Porin Vaakuna) tarina juontaa juurensa vuoteen 1939, jolloin Satakunnan Osuuskaupan omistama Hotelli Satakunta avattiin Porin Gallen-Kallelankadulle – nykyiselle sijainnilleen, jolla myös taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan syntymäkoti sijaitsi. Hotelli on kasvanut alkuperäisestä 30 huoneesta 137 huoneeseen, ja haastatteluhetkellä suunnitteilla olevan laajennusremontin jälkeen huoneiden määrä tulee olemaan 189.

Hotellin vastaanotto ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tiskiympäristössä.
Haastattelussa hotellinjohtaja Jussi Lampinen ja hotellipäällikkö Laura Malén.

S-ryhmään ja Satakunnan Osuuskauppaan kuuluva Porin Vaakuna toivottaa tervetulleiksi niin liikematkustajat kuin viikonloppu- ja lomavieraatkin. Tärkeitä kohderyhmiä ovat erityisesti säännölliset liikematkailijat sekä asiakasomistajat. Ryhmäasiakkaista merkittävässä roolissa ovat hotellin tukemat junioriurheilujoukkueet, jotka majoittuvat hotelliin usein viikonloppuna ja kesäaikaan.

Hotellin tavoitteena on olla aidosti ja sydämellisesti suomalainen, originelli hotelli, joka tuo paikallisuuden ja lähialueen parhaat puolet osaksi asiakaskokemusta.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme Minulta❤️ Sinulle-palvelukokemuksen, jonka ytimessä on aito sydämellisyys ja vieraanvaraisuus, jotta asiakkaamme tuntevat olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi, hotellinjohtaja Jussi Lampinen kertoo.

Vastuullisuuden merkitys

Satakunnan Osuuskaupan ja näin ollen myös Porin Vaakunan toimintaa ohjaavana yhtenä perusarvona ja tavoitteena on tehdä Satakunnasta parempi paikka elää. Toimintaa ohjaa halu olla hyödyksi koko alueelle kestävällä ja vastuullisella tavalla. Keskiössä ovat onnellisuuden luominen, vastuullisuus ja paikallisuus.

– Tavoitteenamme on olla esimerkillinen hotelli, joka on eturintamassa luomassa kestävää ja vastuullista majoitus- ja ravintola-alaa innostaen muita toimijoita, asiakkaita ja henkilöstöä osallistumaan vastuullisuustoimiin, hotellipäällikkö Laura Malén tiivistää.

Hotelli haluaa tarjota asiakkailleen, työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen vastuullisen majoitus- ja ravintolavaihtoehdon, jossa vastuullisuus toteutuu arjen pienissä teoissa ja käytännöissä. Monet hotellin ja ravintolan ratkaisut on suunniteltu siten, että asiakkaan on helppoa ja luontevaa tehdä vastuullisia valintoja vierailunsa aikana.

Hotelli Vaakunan aula, vastaanottotiski ja sisäänkäynti.

Konkreettiset vastuullisuusteot

Suuri osa Porin Vaakunan konkreettisista vastuullisuusteoista koostuu arjen pienistä teoista, minkä lisäksi ”kulissien” takana tehdään monenlaista muuta vastuullisuustyötä, josta hyötyvät niin asiakkaat, alueen muut toimijat sekä ympäristö.

  • Paikalliset tavarantoimittajat ja lähiruoka: Hotellin aamiaisravintola pyrkii tarjoamaan mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita ja porilaisia erikoisuuksia, kuten muun muassa paikallista ohrapuuroa, kananmunia, makkaraa, leipää ja tyrnivalmisteita.
  • Ruokahävikki: Ravintoloiden henkilökunta seuraa ruokahävikkiä päivittäin. Mahdollinen valmistushävikki hyödynnetään aina, kun mahdollista, ja muun muassa aamiaisen asiakkaita tiedotetaan edellisen päivän lautashävikin määrästä tavoitteena rohkaista heitä vähentämään lautashävikkinsä minimiin.
  • Vastuulliset kumppanuudet: Investoinnit kohdennetaan paikallisille toimijoille, ja yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden valinnassa noudatetaan S-ryhmän ja Satakunnan Osuuskaupan yhteisiä vastuullisuuskriteereitä. Esimerkiksi hotellin laajennusprojekti pyritään toteuttamaan paikallisten rakennusyritysten voimin, ja materiaalien, huonekalujen sekä laitteiden valinnassa suositaan kotimaisuutta ja vastuullisuutta.

– Hyvään ja vastuulliseen satakuntalaisuuteen kuuluu alueen yritysten tukeminen, Lampinen korostaa.

  • Asiakaskokemus: Hotellin tiimi on sitoutunut ”onnellistamiseen” – asiakkaiden huomioimiseen yllättävällä ja ilahduttavalla tavalla arjen työssä. Tämä voi näkyä esimerkiksi lasten erityisenä huomioimisena, asiakkaan yllättämisenä hänen huonetoiveensa suhteen tai kollegan auttamisena tavalla, joka vaatii erityistä vaivannäköä. Lisäksi tiimissä kannetaan vastuuta asiakkaiden viihtyvyydestä ja turvallisuudesta sekä sitoudutaan jatkuvaan palveluiden kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään turvallisuuteen panostetaan voimakkaasti – esimerkiksi kaikki vakituiset työntekijät ovat turvallisuuskoulutettuja.
  • Liikunta ja terveys: Porin Vaakunassa tuetaan nuorten liikkumista ja terveitä elämäntapoja. Yhtenä konkreettisena tekona on paikallisten junioritason urheiluseurojen toiminnan kannustaminen. Seurat saavat rahalahjoituksia, majoittuvat hotellissa erityiseen sporttihintaan ja voivat hyödyntää urheilijoille suunnattuja ruokailuvaihtoehtoja. Lisäksi asiakkaita kannustetaan lähiliikuntaan antamalla heidän käyttöönsä lainapyöriä ja tietoa alueen pyöräreiteistä ja liikuntamahdollisuuksista. Hotellissa sijaitsee myös yöpymisen hintaan kuuluva kuntosali ja saunatilat.
  • Energia ja ympäristö: Hotelli ja ravintola toimivat kokonaisuudessaan uusiutuvalla energialla, 100% tuulivoimalla, ja hotellikokonaisuuden tilat lämpiävät kaukolämmöllä, joka tulee 95-prosenttisesti uusiutuvista energialähteistä. Vedenkulutusta on vähennetty säätämällä virtaamat oikealle tasolle ja seuraamalla kulutusta. Siivouksessa käytetään kemikaalien tarvetta vähentäviä ja pintojen käyttöikää pidentäviä laitteita. Myös asiakkaat voivat valinnoillaan pienentää ympäristökuormaa esimerkiksi säätelemällä välisiivouksen tiheyttä, valitsemalla posliinikupin huoneeseen mukaan otettavalle kahville kertakäyttökupin sijaan tai vähentämällä lautashävikkiään aamiaisella.
  • Sertifikaatit: Porin Vaakuna on saanut tähän mennessä kolme sertifikaattia, jotka ilmentävät yrityksen sitoutumista vastuullisuuteen, paikallisuuteen ja suomalaisuuteen. Green Key -sertifikaatti määrittelee mm. energia-, jätehuolto- ja kierrätysasioita sekä veden kulutukseen, puhtaanapitoon, asiakkaiden osallistamiseen ja paikalliseen hankintaan liittyviä valintoja, Sustainable Travel Finland -merkki on osoitus kokonaisvaltaisen 7-vaiheisen Sustainable Travel Finland -kestävyyden polun menestyksekkäästä suorittamisesta, ja Sauna from Finland -sertifikaatti on yksi näkyvä tapa tuoda esiin saunakulttuuria ja suomalaisuutta osana hotellin liiketoimintaa ja vastuullisuustyötä.

Vastuullisuustyön haasteet ja opit

Haasteet auttavat oppimaan uutta, kasvamaan ja kehittymään oikeaan suuntaan – ja näin on ollut Porin Vaakunankin kohdalla. Esimerkiksi Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan liittyminen itsessään oli luonteva askel, mutta sen toteuttaminen vei aikaa ja resursseja. Ja nopeasti huomattiin, että prosessi tässä tapauksessa koostui lähinnä jo tehtyjen tekojen tunnistamisesta ja kirjaamisesta – mutta sekään ei aina ollut niin yksinkertaista:

– Joskus meidän piti todella pysähtyä pohtimaan asioita, jotta tiedostimme ja tunnistimme tekemissämme teoissa vastuullisuuskytköksen, tunnustaa Lampinen.

Vaiva on kuitenkin kannattanut, sillä vastuullisuuteen liittyviä käytäntöjä on löytynyt paljon. Samalla on huomattu, että vastuullisuusnäkökulma auttaa kehittämään toimintaa kokonaisvaltaisesti kaikki toiminta-alueet huomioiden.

Teknisenä haasteena on ollut muun muassa vanhan kiinteistön vesihanojen paineiden ja virtausten säätäminen vaaditulle tasolle, mutta tähänkin on löydetty ratkaisu.

Kokonaisuudessaan sertifikaattiprosessit ovat olleet hotellille hyödyllisiä ja silmiä avaavia. He uskovat, että suurin osa – elleivät kaikki – satakuntalaiset matkailuyritykset haluavat olla vastuullisia. STF-ohjelma antaa siihen hyvät eväät pidemmälläkin aikavälillä, sillä se on kuin työkalu, joka ohjaa ja opettaa tekemistä ja kehittämistä askel askeleelta.

– Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tekemisen ei aina tarvitse olla jotakin suurta. Pienistä puroista kasvaa iso virta ja siten pienillä puroilla yhdessä on merkitystä ja painoarvoa niin ympäristölle kuin yrityksille, asiakkaille, sidosryhmille – ja koko elinkeinolle”, Malén rohkaisee.

Loppujen lopuksi vastuullisuudessa onkin kyse arjen pienistä teoista.

– Parhaat palautteet, jota asiakkailtamme saamme vastuullisuustyöstämme, liittyvät juuri pieniin arjen huomioihin ja tekoihin, hän lisää.

Hotellihuone, jossa sänky, nojatuoli ja ikkunaverhot.

Vastuullisuuden tulevaisuus

Porin Vaakuna aikoo hyödyntää STF-ohjelmaa myös tulevaisuudessa suunnannäyttäjänä, joka ohjaa jatkuvaa kehittämistä vastuullisena toimijana.

Seuraavina tavoitteina ovat vastuullisuusviestinnän tehostaminen, vastuullisuustekojen näkyvämpi esille tuominen asiakkaille, henkilöstön jatkuva koulutus ja perehdytys sekä hotellilaajennuksen loppuunsaattaminen kestävyyskriteerejä noudattaen.

Hotellissa uskotaan, että vastuullisuus on keskeinen osa tulevaisuuden kilpailukykyä. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja etsivät arvojensa mukaisia palveluita. Myös alan opiskelijoiden odotukset ovat muuttuneet: vastuulliset toimijat ovat myös heille helpompi valinta harjoitteluihin ja mahdollisiin tuleviin työsuhteisiin

– Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka merkittävästä ja laaja-alaisesta teemasta on kyse – ja kuinka paljon meillä on opittavaa, Lampinen toteaa.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).

Jaa artikkeli

Tutustu vastuullisuussarjaamme!

Lue myös

Pitkä historia ja vahva arvopohja – Vastuullisuus on ollut Ahlström Ruukin toiminnan ytimessä alusta lähtien

29.4.2026

Pitkä historia, vahva paikallisuus ja käytännön vastuullisuustyö tekevät Porin Noormarkussa sijaitsevasta Ahlström Ruukista ainutlaatuisen toimijan Suomen matkailun kentällä. Haastattelimme myyntipäällikkö Milla Laurilaa siitä, miten vastuullisuus näkyy ja toteutuu ruukin toiminnassa ja asiakaskokemuksessa.

Ilmakuvaa Ahlström Ruukista.
Kuva: Ahlström Ruukki

Ahlström Ruukki yrityksenä

Tänä vuonna 175-vuotista taivaltaan juhliva suomalainen perheyritys Ahlström Ruukki on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen toimija niin historiansa kuin monialaisuutensakin vuoksi.

Milla Laurila istuu kahvikupin ääressä Ahlstöm Ruukin pöydän vieressä.
Ahlström Ruukin myyntipäällikkö Milla Laurilan mukaan vastuullisuus on heidän toimintansa perusta. Kuva: Taina Suomela

Yrityksen tarina alkoi vuonna 1851, kun Antti Ahlström aloitti liiketoiminnan Merikarvian Lankoskella. Ahlströmin perhe asettui Noormarkkuun vuonna 1870. Antti Ahlström osti Noormarkussa sijainneen rautaruukin – ensisijaisena kiinnostuksen kohteenaan tosin metsät ja sahateollisuus. Vuosien varrella yhtiöstä kasvoi yksi Suomen suurimmista teollisuusyrityksistä, joka toimi mm. metsä-, saha- ja lasiteollisuuden aloilla.

Ruukki avattiin laajemmin yleisölle vuonna 2010, kun vierastalot oli kunnostettu majoitustiloiksi ja ravintolaa laajennettu. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on edelleenkin monialayhtiö, jonka toimintaan sisältyy metsä-, kiinteistö- ja palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan puolella noin 15 hengen tiimin voimin tarjotaan ravintola-, majoitus- ja kulttuuripalveluita sekä juhla-, kokous- ja virkistyspalveluita.

– Missiomme on olla vastuullinen vierailukohde, joka tuottaa korkealaatuisia elämyksiä vailla vertaa, Milla Laurila kertoo.

Ahlström Ruukin asiakaskunta koostuu yritys-, yhdistys- ja yksityisasiakkaista. Yritysten ja yhdistysten keskuudessa se on suosittu kokousten, virkistyspäivien ja juhlatilaisuuksien pitopaikka, kun taas yksityisasiakkaat hakeutuvat kohteeseen vapaa-ajan vierailuille ja perhejuhliin. Myös kansainvälisiä vierailijoita saapuu paljon. Erityisesti Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea vetää puoleensa arkkitehtuurin ja suunnittelun ystäviä ympäri maailmaa.

Vastuullisuuden merkitys

Ahlström Ruukille vastuullisuus on kaiken a ja o – perusta, jolle yrityksen eri toimintoja on alusta alkaen rakennettu ja kehitetty. Vastuullisuus on perinteisesti tullut vahvasti esiin ympäristövastuuna, vastuullisena metsänhoitona ja eettisenä liiketoimintana.

– Meillä vastuullisuus ei ole kehittynyt sertifikaattien myötä, vaan se on ollut mukana liiketoiminnassa alusta lähtien, Laurila painottaa.

Yrityksen ydinarvot kiteytyvätkin kahden sanan yhdistelmään: kunnianhimo ja vastuu – tavoite tuottaa korkealaatuisia elämyksiä asiakkaille, harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, tuottaa yhdessä onnistumisen kokemuksia tiimissä sekä kunnioittaa luonnonvaroja ja huolehtia ympäristöstä, henkilöstöstä ja asiakkaista.

Ahlströmin moninaiset vastuullisuusteot

Ahlström Ruukilla vastuullisuus konkretisoituu sekä pienempien tekojen ja käytäntöjen että suurempien investointien ja toimenpiteiden kautta, joista tärkeimpiä ovat:

Lähi- ja villiruoka: Ruukin ravintolan tarjoama ruoka on aivan omaa luokkaansa ja ilmentää ympäristövastuullisuutta ainutlaatuisella tavalla. Liharuokana tarjotaan omista metsistä saatua riistaa, sen lisäksi sieniä ja marjoja – lisäksi niistä valmistetaan itse erilaisia tuotteita tarjottavaksi ympäri vuoden. Omista puutarhoista saadaan puutarhamarjoja, yrttejä ja hunajaa, ja mitä ei kasva omilla tiluksilla, ostetaan pääsääntöisesti paikallisilta tuottajilta.

– Tie lautaselle on mahdollisimman lyhyt ja nopea, Laurila kiteyttää osuvasti.

Energiantuotanto: Energiaratkaisuissa panostetaan omavaraisuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Makkarakosken ansiosta ruukki on sähkön suhteen lähes omavarainen, rakennuksia lämmitetään omista metsistä peräisin olevalla hakkeella ja alueen noin 500 aurinkopaneelia tuottavat kohteeseen aurinkoenergiaa.

Vastuullinen liikekumppanuus: Yhteistyökumppaneilta ja alihankkijoilta edellytetään sitoutumista eettiseen liiketoimintaan (code of conduct), mikä varmistetaan vastuullisuuskriteeristöllä.

Paikallisten toimijoiden tukeminen luo kestävää paikallistaloutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää alueen elinvoimaa. Esimerkkeinä ovat yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa puutuotteiden valmistuksessa, sienien ja metsämarjojen keruussa ja hunajan valmistuksessa.

Asiakaskokemus: Asiakkaat saavat tietoa vastuullisuusteoista varauksen yhteydessä ja pääsevät kokemaan sen paikan päällä elämysten ja palveluiden kautta. Ravintolassa asiakkaille kerrotaan ruoan alkuperästä, heillä on käytössään polkupyöriä ja heille esitellään alueen retkeily- ja luontokokemuksien mahdollisuuksia.

Henkilöstö: Tiimissä vallitsee hyvä yhteishenki ja työtä tehdään motolla ”onnistumme yhdessä”. Vastuullisuusjohtaja ohjaa koko henkilöstöä vastuullisuusasioissa ja palveluliiketoiminnan osastopalavereissa vastuullisuudella on oma osionsa. Henkilökunnalle pidetään koulutuksia konkreettisista vastuullisuusteemoista.

Perinteiden, kulttuurin ja historian vaaliminen kuuluu yrityksen toiminnan ytimeen. Vieraille on tarjolla monia kulttuurisesti ja historiallisia merkittäviä elämyksiä kuten museoita, näyttelyitä, opastettuja kulttuuri- ja teemakierroksia, historiallista ja korkealaatuista majoitusta sekä pisteenä iin päällä Alvar Aallon suunnittelema ja klassisilla huonekaluilla sisustettu Villa Mairea.

Sertifikaatit: Ruukilla on useita vastuullisuussertifikaatteja sekä metsä- ja kiinteistöliiketoiminnan että palveluliiketoiminnan puolella. Palveluliiketoiminnan kolme sertifikaattia ovat Green Key -ympäristösertifikaatti, Green Office -toimistosertifikaatti ja Sustainable Travel Finland -merkki. Sustainable Travel Finland (STF) on Visit Finlandin kehittämä ohjelma, jolla matkailuyritykset ja -alueet voivat turvata kestävän kehityksensä. 7-vaiheisen STF-ohjelman suorittaneet toimijat voivat saada STF-merkin merkkinä vastuullisesta toiminnastaan.

Vastuullisuustyön haasteet ja opit

Vaikka vastuullisuus on ollut osa Ahlström Ruukin toimintaa alusta alkaen, sertifikaatit ovat toki innostaneet ruukkia kehittymään edelleen ja tekemään konkreettisia parannustöitä – eikä se aina ole ollut vaivatonta, onhan alueella useita vanhoja rakennuksia.

Varsinkin teknisempi ja vaativampi Green Key -sertifikaatti edellytti teknisiä toimenpiteitä majoitustilojen vedenkulutuksen rajoittamiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen ja jäähdytysjärjestelmän luomiseen. Ravintolassa luovuttiin yksittäispakatuista tuotteista ja satunnaisista kertakäyttöastioista.

Green Key -prosessin läpikäyneelle yritykselle STF-merkki tuli varsin helposti ja se koettiin luonnollisena jatkumona aiemmalle tekemiselle. Hakemusprosessi oli lähinnä jo tehdyn työn tiedostamista ja luettelointia. Nyt tavoitteena on ”yksinkertaisesti pysyä STF-polulla”, Milla Laurila toteaa.

– Lisäksi olemme todenneet, että mitä enemmän puhumme vastuullisuusasioista ja niihin liittyvistä sertifikaateistamme, sitä vaikuttuneempia asiakkaat ovat”, Laurila tiivistää vastuullisuustyön kokemuksia ja oppeja.

Ahlströmin Ruukkimaisemaa.
Kuva: Ahlström Ruukki

Katse vastuullisuuden tulevaisuuteen

Ahlström Ruukilla ollaan vakuuttuneita siitä, että matkailualalla vastuullisuuden merkitys kasvaa entisestään. Tähän saakka erityisesti kansainväliset asiakkaat ovat valinneet ruukin vierailukohteekseen STF-merkin perusteella, mutta tämäkin on muuttumassa:

– Vastuullisuuden rooli on kasvamassa, ei ainoastaan kansainvälisten asiakkaiden vaan myös kotimaisten ja erityisesti yritysasiakkaiden keskuudessa, Laurila korostaa.

Tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota muun muassa pyykinhuollon ja pesulatoiminnan hiilijalanjälkeen sekä siihen liittyvään veden- ja polttoainekulutukseen. Lisäksi tieto siitä, että yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet eettisiin käytäntöihin, luo turvallisuutta myös tulevaisuuden suhteen.

Yritys haluaa rohkaista ja olla esimerkkinä muille matkailualan yrityksille. Milla Laurilalla on antaa konkreettisiakin vinkkejä:

– Kannattaa käyttää mahdollisimman paljon läheltä saatavia raaka-aineita ja kiinnittää huomiota energiantuotantoon ja -kulutukseen. Energiaa voi itsekin tuottaa esimerkiksi investoimalla aurinkopaneeleihin. Energian- ja vedenkulutusta taas on helppo rajoittaa ja valvoa teknisillä ratkaisuilla ja älykkäillä sovelluksilla.

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämä artikkeli on toteutettu osana SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -kehittämishanketta, joka edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Satakunnan ELY-keskukselta (nykyään osa Lounais-Suomen elinvoimakeskusta).

Jaa artikkeli

Tutustu vastuullisuussarjaamme!

Lue myös

Hävikki kuriin – työkaluja ja oivalluksia ravintoloille

27.4.2026

Ruokahävikki on ravintola-alan arkipäiväinen haaste, mutta samalla merkittävä mahdollisuus. Kun hävikkiä opitaan mittaamaan, ymmärtämään ja hyödyntämään uudella tavalla, voidaan parantaa sekä kannattavuutta että vastuullisuutta. Porissa 22.4.2026 järjestetty asiantuntijatapahtuma toi yhteen käytännön työkalut, tuoreet oivallukset ja alan toimijat näyttämään, miten kiertotalous käännetään konkreettisiksi teoiksi ravintoloiden arjessa.

Kaksi miestä keltaisen taustan edessä keskustelemassa toisilleen.
Ce4Re-hankkeen projektipäällikkö Altti Näsi ja Pyhäjärvi-Instituutin asiantuntija Pekka Maijala seminaarin tunnelmissa.

Satakunnan ammattikorkeakoululla järjestetty Ravintoloiden hävikinhallinnan ja markkinoinnin työkalut -tapahtuma kokosi yhteen ravintola-alan toimijoita pohtimaan käytännön ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen ja vastuullisuuden kehittämiseen. Tapahtuman avasi Yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren ravintola-alalla (Ce4Re) -hankkeen projektipäällikkö Altti Näsi, joka johdatteli osallistujat kiertotalouden merkitykseen ravintola-alalla. Hän korosti, että kiertotalous ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan myös liiketoiminnallinen mahdollisuus. Näsi nosti esiin myös Euroopan unionin sääntelyn roolin: tulevat ja jo voimassa olevat ohjauskeinot kannustavat yrityksiä tekemään yhä kestävämpiä valintoja esimerkiksi pakkausmateriaalien ja resurssien käytön osalta.

Hävikin mittaaminen ja menusuunnittelu voivat kulkea käsi kädessä

Seuraavaksi Ce4Re-hankkeen asiantuntija Taina Suomela esitteli hävikinpunnituksen ja -hallinnan työkalua sekä hankkeen aikana toteutettuja pilotointeja, joihin osallistui 15 ravintolaa Suomesta, Ruotsista ja Latviasta. Pilotit toivat esiin konkreettisia hyötyjä: useat ravintolat alkoivat tarkastella hävikkiä aiempaa monipuolisemmin jakamalla sen eri kategorioihin, kuten varastohävikkiin, keittiössä syntyvään valmistushävikkiin ja asiakkaiden ruokatähteisiin eli lautashävikkiin. Mittaamisen myötä ymmärrys hävikin synnystä kasvoi merkittävästi. Osallistujat havahtuivat siihen, kuinka pienistä puroista syntyy kokonaisuudessaan merkittävä hävikkimäärä. Käänteisesti myös pienillä, systemaattisilla teoilla voidaan saavuttaa tuntuvia muutoksia.

Kiertotalousajattelua ruokalistasuunnittelussa käsitellyt Pekka Maijala Pyhäjärvi-instituutista toi esiin konkreettisia keinoja, joilla menusuunnittelulla voidaan vaikuttaa hävikin syntyyn ja sen hyödyntämiseen. Hän korosti, että esimerkiksi buffet-tarjoilussa ruokaa ei kannata lisätä pöytään liikaa etenkin lounasajan loppua kohden, ellei asiakasvirtaa ole odotettavissa. Ylijäänyttä ruokaa voidaan kuitenkin hyödyntää luovasti jatkojalostuksessa: esimerkiksi buffetista jäänyttä ruokaa voidaan käyttää seuraavan päivän tuotteissa, kuten rieskaleivissä tai perunamuusissa, ja esivalmistuksessa syntyvät sivuvirrat, kuten perunankuoret, voivat päätyä esimerkiksi snack-tuotteiksi. Menusuunnittelun työkalut tarjoavat ravintoloille uusia ideoita raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja arvon lisäämiseen.

Pekka Maijala Pyhäjärvi-Instituutista esitteli ruokalistasuunnitteluun soveltuvaa hävikinhallintatyökalua.

Vastuullisuus näkyväksi asiakkaille

Projektin partneri Ekomatcentrumista, Ted Wendt, esitteli vastuullisuusviestinnän ja -markkinoinnin EkoGo-sovellusta. Sovelluksen avulla ravintolat voivat tehdä jo toteuttamiaan vastuullisuustoimia näkyvämmiksi asiakkaille. Usein keittiön arjessa tehtävät kiertotaloutta edistävät ratkaisut jäävät asiakkaalta huomaamatta, mutta EkoGon avulla ravintola voi viestiä niistä selkeästi erilaisten tunnusten ja sisältöjen kautta.

Sovellus on käytössä jo yli 500 ravintolassa Ruotsissa, Suomessa ja Latviassa, ja sen tavoitteena on auttaa asiakkaita tekemään tietoisempia valintoja. Monissa ravintoloissa vastuullisuustyötä tehdään jo laajasti, mutta digitaalisten työkalujen avulla tämä työ saadaan myös näkyväksi osaksi asiakaskokemusta.

Opetus ja käytäntö kohtaavat

Tilaisuuden loppupuolella osallistujille esiteltiin, miten työkalut voidaan ottaa käyttöön maksutta omassa toiminnassa. Lisäksi seminaarin päätteeksi järjestetyssä keskustelussa kuultiin käytännön kokemuksia hävikinhallinnasta. Keskusteluun osallistuivat Mikko Sirola ja Marja-Riitta Haikkonen WinNovan opetusravintola Raimannista sekä Altti Näsi. Raimanni on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja sen rooli tulevaisuuden ravintola-alan ammattilaisten kouluttamisessa on keskeinen. Keskustelussa korostui, että mitä vahvemmin kiertotalouden periaatteet saadaan osaksi opetusta, sitä luontevammin ne siirtyvät myös työelämään ja ravintoloiden arkeen. Nuorille osaajille hävikin mittaus ja digitaaliset sovellukset olivat helppoja ja luonnollisia käyttää. Lisäksi suoraan asiakkaille edellisen päivän hävikkimäärien ilmoittaminen näkyi suoraan lautashävikin määrän vähentymisenä, kun asiakkaat itsekin tulivat tietoiseksi hävikin määrästä.

– Hankkeisiin osallistuminen kannattaa aina ja erityisesti pysäyttää miettimään. Hankkeen myötä käydyt keskustelut niin oppilaiden kuin työyhteisön kanssa ovat kullanarvoisia, tiivisti WinNovan Marja-Riitta Haikkonen.

Marja-Riitta Haikkonen ja Mikko Sirola WinNovan opetusravintola Raimannista

Tapahtuma tarjosi kattavan katsauksen siihen, miten ravintolat voivat hyödyntää kiertotalouden periaatteita arjessaan. Keskeinen viesti oli selkeä: hävikin vähentäminen alkaa mittaamisesta ja ymmärryksestä, mutta parhaimmillaan se johtaa myös tehokkaampaan toimintaan, parempaan kannattavuuteen ja vahvempaan vastuullisuusviestintään.

Tutustu hävikinhallinnan ja markkinoinnin työkaluihin:

Ce4Re-hankkeen kolme ilmaista digitaalista työkalua auttavat hävikinhallinnassa ja vastuullisuusmarkkinoinnissa. Työkaluja voi käyttää englanniksi, suomeksi, ruotsiksi tai latviaksi.

Menu Tool – reseptipankki, varasto- ja ruokalistasuunnittelun digitaalinen työkalu.
Waste Tool – seurantatyökalu hävikin vähentämiseksi.
EkoGo – markkinointityökalu ravintoloiden ympäristö- ja kestävyystoimien esiintuomisesta kuluttajille.

Tapahtuman järjestivät Yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren ravintola-alalla (Ce4Re) -projekti yhteistyössä ÄLYÄ matkassa – Satakunnan älykkään ja kestävän matkailun kehittämishankkeen kanssa. Molemmat ovat saaneet osarahoitusta EU:lta. 

Euroopan unionin osarahoittama -logo.Project Logos With Color

Jaa artikkeli

Lisää uutisia

Lue myös

SeAMK–SAMK–Centria Tutkimusfoorumi 2026 -kokoomajulkaisu on ilmestynyt – Matkailun kehittämiskeskus tuo julkaisuun näkökulmia matkailuun ja työelämän kehittämiseen

24.4.2026

Centria-ammattikorkeakoulu järjesti yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) kanssa tutkimusfoorumin Kokkolassa 14.–15.4.2026. Tapahtuma kokosi yhteen laajan asiantuntijajoukon keskustelemaan ajankohtaisista tutkimus- ja kehittämisteemoista sekä vahvistamaan korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

CSS Make

Foorumiin jätettiin 125 abstraktia, joista 112 eteni esityksiksi ja julkaistiin verkkopohjaisessa kokoomateoksessa. Julkaisu tarjoaa ajankohtaisen katsauksen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä sen kytkeytymiseen työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Tutkimusta matkailun ja työelämän kehittämisen tueksi

Matkailun kehittämiskeskus on mukana julkaisussa artikkeleilla, jotka tarkastelevat asiantuntijatyön kehittymistä, johtamista sekä matkailualan asiakasymmärrystä. Artikkelit tuovat esiin sekä teoreettisia näkökulmia että käytännön kehittämistyöhön kytkeytyviä havaintoja.

Teemoissa korostuvat erityisesti osaamisen hyödyntäminen, johtamisen uudet muodot sekä asiakaslähtöinen tiedontuotanto matkailualalla. Artikkelit kytkeytyvät ajankohtaisiin työelämän ja matkailun kehittämistarpeisiin ja tarjoavat näkökulmia alan uudistamiseen.

Matkailun kehittämiskeskuksen artikkelit ja aiheet:

Competence Utilisation in Projects: Collective Leadership as an Enabler of Expertise and Employee-Driven Innovation – Artikkelissa tarkastellaan asiantuntijuuden hyödyntämistä projektityössä sekä yhteisjohtajuuden roolia työntekijälähtöisen innovaation mahdollistajana. (s. 156)

Visuaalisen etäjohtamisen käsite ja tekninen toimintaympäristö – Tutkimus jäsentää visuaalisen etäjohtamisen käsitettä ja tarkastelee sen toteuttamista teknologisissa toimintaympäristöissä. (s. 212)

Asiakkaiden näkemykset kotimaan maaseutumatkailusta – kyselyaineiston tuloksia vuosilta 2024 ja 2025 – Artikkelissa analysoidaan kyselyaineiston pohjalta kotimaan matkailijoiden näkemyksiä maaseutumatkailusta ja tuodaan esiin keskeisiä havaintoja alan kehittämisen tueksi. (s. 72)

Jaa artikkeli

Lisää uutisia

Lue myös