Kehitetään: Matkailuyrittäjien hyvinvointi

Matkailuyrityksistä suurin osa on kokoluokaltaan pieniä ja mikroyrityksiä, joissa usein yrityksen menestys rakentuu ainoastaan yrittäjän omalle osaamiselle ja tekemiselle.  Pienyrittäjyydessä ovat omat haasteensa, esimerkiksi työn tekeminen voi olla yksinäistä ilman kannustus-, tuki- ja markkinointiverkostoja. Yrittäjiä pidetään usein jonkinlaisina superihmisinä, jotka jaksavat tasapainotella arjessa työn ja vapaa-ajan välillä. Mutta jokainen ihminen tarvitsee palautumista ja latautumista eikä kukaan voi suorittaa loputtomiin. Jotta yrittäjä selviytyy arjessa, hän tarvitsee voimavaroja kuormitustekijöiden vastapainoksi. Voimavarat voivat liittyä muun muassa ihmissuhteisiin, harrastuksiin, lepoon, arvomaailmaan, itsetuntemukseen, stressinhallintaan, ravintoon, uneen ja lepoon, työn tekemisen tapoihin, liikkumiseen, itseluottamukseen ja palautumistaitoihin.

Myös matkailualaa ovat ravistelleet pandemiavuodet, Ukrainan sodan tuomat taloudelliset rasitteet sekä laajeneva työvoimapula. Näiden muutosten myötä matkailualalle on tullut tutuksi resilienssi-sana, joka tavallaan vastaa kysymykseen, miten voimme vastata toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin omia olemassa olevia voimavaroja hyödyntämällä. Resilienssi kuvaa sitkeyttä, jaksamista, myönteisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Vaikeuksista ja haasteista selviäminen kehittävät ihmisen ratkaisukykyä sekä ajattelun ja toiminnan joustavuutta. Resilienssi muokkautuu, kehittyy ja karttuu ja sitä on mahdollista myös vahvistaa. Yrittäjän ja yrityksen resilienssin kehittäminen on tärkeää, jotta sekä menestytään liiketoiminnassa että voidaan hyvin.

Satakuntalaisten matkailuyrittäjien kokemuksia pandemian vaikutuksista

Veera Kaipion tekemässä tutkimustyössä selvitettiin, että pandemian selkeimmät muutokset matkailuyrittäjän työelämään olivat shokki ja sekavuus. Muutokset toivat mukanaan stressiä ja epätietoisuutta, jotka vaikuttivat negatiivisesti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Jatkumon ja tulevaisuusnäkymän heikentyminen aiheuttivat pelkoa ja ahdistusta, jopa kiukkua siitä, että asialle ei itse voinut tehdä mitään. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että koronapandemian seurauksena ratkaisukeskeisyys ja resilienssiominaisuudet kasvoivat ja vahvistuivat yrittäjillä. Yrittäjillä nousi uudenlaisia voimavaroja, ja kouluttautuminen toi heille uudenlaista voimaa ja kasvatti minäpystyvyyden tunnetta. Kotimaanmatkailu kasvoi ja siitä muodostui trendi, josta moni paikallinen matkailuyrittäjä koki iloa.

Satakuntalaisten matkailuyrittäjien keinot resilienssin vahvistamiseen

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että matkailuyrittäjän työssä jaksaminen ja hyvinvointi ovat riippuvaisia muutoksiin sopeutumisesta. Hyvinvointi syntyy siitä, miten matkailuyrittäjä osaa tunnistaa ja hyödyntää voimavarojaan rakentavasti sekä tarkoituksenmukaisesti. Yrittäjät kokivat löytäneensä uudenlaisia voimavaroja, kuten ratkaisukeskeisyyden lisääntymisen, uuden oppimisen ja luomisen sekä luonnon merkityksellisyyden ja potentiaalin kasvun hyvinvoinnin edistäjänä. Tärkeinä voimavaroina muutos- ja sopeutumistilanteissa koettiin keskustelut työyhteisössä kollegoiden kanssa, oma sosiaalinen verkosto, ratkaisukeskeisyys, uudenlaisien toimintamallien ja työkalujen hyödyntäminen sekä innovaatioiden pohdinta ja tuottaminen sekä kouluttautuminen.

Sosiaalisien suhteiden sekä verkostojen, esimerkiksi ystävien ja kollegoiden merkitys voimavaroina nousi esiin erityisen paljon. Tässä korostuu sosiaalisista suhteista saatava vertaistuki ja sen tärkeys. Matkailuyrittäjät kokivat merkitykselliseksi keskustelut kollegoiden ja ystävien kanssa sekä työpaikoilla että etänä. Asioiden läpikäyminen ja niistä keskustelu tavoitteettomasti auttaa ihmistä jäsentämään omia ajatuksiaan sekä saamaan vertaistukea niiltä henkilöiltä, joilla on samanlaisia kokemuksia poikkeustilasta ja koronapandemiasta.

Tutkimuksen mukaan yrittäjät kokivat työn olevan enemmän harrastus kuin varsinainen työ, ja siksi se toimi haastateltujen matkailuyrittäjien voimavarana. Yrittäjän työ on usein intohimo, johon on positiivinen pakko. Yrittäjällä on vapaus tehdä sitä, mistä pitää ja päättää itse asioista, ja se auttaa voimaantumaan. Yrittäjät kokivat, että muutoksen avulla voidaan saada aikaan parempia tuloksia. Uusilla ratkaisuilla pääsee eteenpäin, kun taas ongelmiin kiinnittyminen kuormittaa.

Tiesitkö tätä, että kokonaisvaltainen (työ)hyvinvointi koostuu kolmesta osa-alueesta:

• Fyysisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan henkilön omaa kokemusta omasta fyysisestä terveydestään, pystyvyydestään sekä arjessa jaksamisestaan.
• Sosiaalisen hyvinvoinnin perustan luovat esimerkiksi ystävyyssuhteet, parisuhde, perhe, työyhteisö ja muut yhteisöt. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa on mukana myös taloudellinen ulottuvuus.
• Psyykkinen eli mielen hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa ihminen pystyy tunnistamaan omat vahvuutensa ja kykynsä, selviytymään elämän tuomista haasteista sekä tekemään töitä ja ottamaan osaa oman ympäristönsä toimintaan.

Matkailun kehittämiskeskuksessa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa RestarT: Matkailualan mikro- ja pienten yritysten muutos- ja sopeutumiskyvyn sekä työhyvinvoinnin lisääminen koronakriisissä -hankkeessa on pidetty yrittäjille valmennuksia, yrittäjäklinikoita ja ryhmäohjauksia. Hankkeen tavoitteena on ollut nopeuttaa ja vahvistaa alan yritysten koronapandemian aiheuttamasta kriisistä johtuvaa toipumista ja näin turvata liiketoiminnan tuottavuutta, työhyvinvointia ja työpaikkoja.

Hankkeessa on laadittu ”Pysähdy. Pohdi. Toimi.” opas yrittäjien resilienssin kehittämiseen.

Veera Kaipion opinnäytetyö ”Matkailuyrittäjän voimavarat työhyvinvoinnin ja resilienssin tukemisessa” on tehty hankkeen toimeksiantona.