Kehitetään: Vastuullisuus ruokamatkailussa – pienillä asioilla isoja vaikutuksia
Vastuullisuuden kysymykset eivät ole helppoja varsinkaan kohonneiden raaka-ainekustannusten ja muiden kohonneiden kustannusten aikana.
Vastuullisuuden kysymykset eivät ole helppoja varsinkaan kohonneiden raaka-ainekustannusten ja muiden kohonneiden kustannusten aikana.
Erityisesti Euroopan ns. kylmillä rannikkoalueilla matkailu keskittyy ainutlaatuisten sinisten elämysten luomiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen vesistökokemusten kautta.
Satakunta on monialainen teollisuusmaakunta, ja siksi meillä vierailee paljon työn takia tänne matkustavia ulkomaalaisia henkilöitä. Olemme työperäisessä kansainvälisessä matkailussa ihan kärkikastia, jos verrataan muihin Suomen maakuntiin.
Yritysten omien ponnisteluiden lisäksi työvoiman saatavuuden ja kohtaannon parantamiseksi yhteistyö eri toimijoiden välillä on välttämätöntä ja sitä tulisi tehdä monialaisesti sekä tiiviisti. Yhteistyöverkostojen avulla työvoimahaasteisiin voidaan pureutua paremmin.
Huittisten, Punkalaitumen ja Urjalan maaseudun läpi kulkeva Taikayöntie on yksi Suomen virallisista matkailuteistä. Tie kulkee maalauksellisessa ja idyllisessä maalaismaisemassa. Taikayöntie on kuitenkin elänyt uinuvia vuosia ja kaipaa nyt reitin uudenlaista esittelyä nykypäivän kiinnostusten pohjalta.
Ruoka on tärkeä osa matkailua. Monesti matkoilta päällimmäiseksi mieleen ovat jääneet hienot hetket ravintoloissa ja kahviloissa tai vaikkapa maatiloilla ja toreilla vietetyt maisteluhetket. Satakunnasta löytyy upeita ruokamatkailukohteita ja elintarviketeollisuutemmekin on Suomen kärkeä. Ruokamatkailun kehittäminen ja tunnettuuden lisääminen ovat kuitenkin vielä jääneet maakunnassamme alkukehittelyn asteelle.
Osaaminen ja sen kehittäminen ovat työvoimavaltaisella matkailualalla kriittinen kilpailutekijä. Tällä hetkellä alan toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaatio ja kestävä kehitys sekä sosiaaliset haasteet ja mahdollisuudet edellyttävätkin osaamisvajeisiin vastaamista ja osaamisen päivittämistä nopealla aikataululla.
Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alat kärvistelevät osaajapulassa ja alojen vetovoima on työnhakijoiden silmin selvästi heikentynyt. Samaan aikaan kun osa yrittäjistä kertoo ennätystuloksista, toiset sinnittelevät ja etsivät keinoja päästä pandemian jälkeen uudelleen jaloilleen. Kulutuksen elpyessä on tultu isojen työvoimahaasteiden eteen, tekijöitä ei kaikkialle löydy.
Pyörämatkailun suosio kasvaa jatkuvasti, ja sen myötä pyörämatkailun ympärille viriää monenlaisia kehittämishankkeita. Jotta tekisimme hankkeissa oikeita asioita, kysyimme pyörämatkailijoilta, millaisia ajatuksia heillä on pyörämatkailun kehittämisestä – millainen pyörämatkailukohde Satakunta on ja millaisia toiveita tai tarpeita pyöräilijöillä on. Kyselytutkimus oli samalla SAMKin restonomiopiskelija Sini Kiljalan opinnäytetyö. Pyörämatkailun kehittämishanke 100Bike toimi tutkimuksen toimeksiantajana.
Kun pieni virus alkoi myllätä koko maailmaa runsas kaksi vuotta sitten, viimeistään silloin tuli tutuksi myös resilienssi-sana, kun uudenlaiset, kovin poikkeukselliset olosuhteet vaativat kaikilta joustavuutta, uusia ajatus- ja ratkaisumalleja sekä kykyä säilyttää toiveikkuutta. Resilienssille ei löydy vain yhtä kuvaavaa suomenkielistä sanaa, joten se on vakiintunut sellaisenaan käyttöön myös meillä. Mitä resilienssi sitten oikein on?