Yritysten omien ponnisteluiden lisäksi työvoiman saatavuuden ja kohtaannon parantamiseksi yhteistyö eri toimijoiden välillä on välttämätöntä ja sitä tulisi tehdä monialaisesti sekä tiiviisti. Yhteistyöverkostojen avulla työvoimahaasteisiin voidaan pureutua paremmin.
Yrittäjien keskuudessa työnohjaus on vielä melko tuntematon oman työn, työhyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämismenetelmä.
Työhyvinvointiin voi ottaa hyvin monenlaisen näkökulman: fyysisen ja ergonomisen, psyykkisen jaksamisen sekä kuormituksen hallinnan tai tarkastella hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Työhyvinvoinnilla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja myös sairauspoissaolojen määrä laskee.
Kun pieni virus alkoi myllätä koko maailmaa runsas kaksi vuotta sitten, viimeistään silloin tuli tutuksi myös resilienssi-sana, kun uudenlaiset, kovin poikkeukselliset olosuhteet vaativat kaikilta joustavuutta, uusia ajatus- ja ratkaisumalleja sekä kykyä säilyttää toiveikkuutta. Resilienssille ei löydy vain yhtä kuvaavaa suomenkielistä sanaa, joten se on vakiintunut sellaisenaan käyttöön myös meillä. Mitä resilienssi sitten oikein on?
Matkailun kehittämiskeskus, Satakunnan Matkailuyrittäjät ry ja Satakuntaliitto toteuttivat
verkkokyselyn satakuntalaisille matkailuyrityksille 13.10.-8.11.2021.
